|
• Björn Wahlroos: RUOTSI NOUSEE, SUOMI MENEE SUOHON
Suomen on syytä ottaa mallia Ruotsista, joka on vauhdittanut talouskasvua monilla uudistuksilla, Nordean ja Sammon hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos sanoo. Hänen mielestään Suomi menee nyt kohti suota.
”Uskon, että meilläkin aletaan purkaa työllisyyteen ja yrittäjyyteen kielteisesti vaikuttavia kannustinmalleja”, Wahlroos toteaa torstaina 8.9.2011 ilmestyvän EK:n Prima-lehden haastattelussa.
”Arvokkaat asiat, kuten sosiaaliturvan peruskerros, julkinen terveydenhuolto ja koulutus, pitää myös kyetä maksamaan. Siihen tarvitaan menestyviä yrityksiä ja kasvua.”
Ruotsissa talouskasvu oli hitaampaa kuin Suomessa 30 vuoden ajan. Käänne tapahtui, kun Göran Perssonin hallitus alkoi purkaa hyvinvointivaltioon syntyneitä negatiivisia kannustinmalleja, jotka jarruttivat työllisyyden ja yrittäjyyden kehitystä.
Suomalaisista on Wahlroosin mielestä nyt tullut samankaltainen valittava ja jupiseva kansa kuin mitä ruotsalaiset olivat vielä 15 vuotta sitten.
Toivoa paremmasta meilläkin on, koska olemme Wahlroosin mukaan juosseet Ruotsin mallin perässä viimeisten viidenkymmenen vuoden ajan.
”Sosiaaliturvamme, tulonsiirtomekanismimme, työmarkkinamme ja instituutiomme on rakennettu pitkälti Ruotsin mallin pohjalta. Ruotsi on kulkenut meitä 10–20 vuotta edellä hyvässä ja pahassa. Kun Ruotsi 1990-luvun lopulla aloitti nousunsa suosta, me jatkoimme ja jatkamme edelleen kohti suota.”
”Ruotsissa hallitus on lähtenyt siitä, että työllisyyden pysyvä parantaminen vaatii reformeja, jotka vaikuttavat työmarkkinoille osallistumiseen ja tehtyjen työtuntien määrään. Tulokset ovat hyviä”, arvioi Konjunkturinstitutetin tutkimusjohtaja Juhana Vartiainen.
Ruotsin hallitus on lisännyt ihmisten halukkuutta ja mahdollisuuksia osallistua työelämään ansiotulovähennyksen muutoksilla, työttömyysvakuutuksen muutoksilla, sairausvakuutusten kiristyksellä, remonttivähennyksillä, alennetuilla sosiaaliturvamaksuilla, työmarkkinapolitiikan uudistuksilla ja tuloverotuksen muutoksilla. Olennaista on myös se, että työttömyyskorvauksen kruunumääräistä päivärahakattoa ei ole muutettu vuoden 2006 jälkeen.
• EK:n puheenjohtaja Ole Johansson: VEROALESTA ENSIAPU TALOUSKRIISIIN
“Nyt pitää tunnustaa tosiasiat, eikä enää voida nähdä päiväunia, että Suomen kestävyysvaje ratkeaa itsestään”, sanoo EK:n puheenjohtaja Ole Johansson. EK:n Prima-lehdessä hän hoputtaa poliittisia päättäjiä tekemään viipymättä päätöksiä, joilla pelastetaan Suomen talous.
Suomen hallitus ei voi ratkoa maailmantalouden ongelmia, mutta oman kansantalouden pelastamisessa poliittisilla päättäjillä on avainrooli.
Elinkeinoelämä on erityisen huolissaan palkansaajien kovista palkankorotusvaatimuksista. Kilpailukykyä syövät palkankorotukset sopisivat huonosti synkässä taloustilanteessa, jossa kysyntä heikkenee monilla aloilla.
”Hallituksen pitäisi tukea maltillista palkkalinjaa tuloveroja alentamalla”, Johansson sanoo.
Tuloverojen alentamisen pitäisi olla houkutin maltillisiin sopimuksiin myös palkansaajajärjestöissä. ”Tämä parantaisi työllisyyttä, mikä on puolestaan tärkeää maan kestävyysvajeen kannalta”, Johansson muistuttaa.
”Kasvu on hidastunut, ja hallitusohjelmaa pitäisi tarkistaa välittömästi muun muassa yhteisöveron osalta. Nopeat toimet vahvistaisivat yritysten lisäksi myös kuluttajien luottamusta, mikä on tärkeää suoraan tai välillisesti kaikille yrityksille”, sanoo Kemianteollisuus ry:n puheenjohtaja, Kemiran toimitusjohtaja Harri Kerminen.
Merenkululle suunnitellut rikkidioksidirajoitteet ovat logistiikan suurin yksittäinen kysymys. Hallitus on luvannut toimia aktiivisesti sen suhteen, että rajoitukset eivät aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia vientiyrityksille.
”Kello on viitta vaille kaksitoista tuossa miljardiluokan asiassa”, muistuttaa Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja, Metsäliitto-konsernin pääjohtaja Kari Jordan.
• EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen: KASVUN VOIMISTAMINEN ETUSIJALLE
Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen sanoo EK:n olevan valmis neuvottelemaan talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamisesta. Perusteluna ovat ennustettavuuden, kasvun, kilpailukyvyn, ostovoiman sekä investointien ja työllisyyden turvaaminen.
Työmarkkinaosapuolet jatkavat keskusteluja yhteisymmärryksen löytämiseksi tulevista työmarkkinalinjauksista. Alkusyksyn aikana selvitetään edellytykset löytää uusia tapoja talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamiseksi.
Mutta vanhanmalliset tulopoliittiset ratkaisut kuuluvat Pukkisen mukaan sääntelytalouden aikaan, eivät nykypäivään. Ne eivät takaa palkkamalttia, työrauhaa eivätkä edes kattavuutta.
”Olemme ilmoittaneet valtioneuvostolle yleisellä tasolla, että työvoimakustannuksia pitää hillitä. Pahinta olisi, jos saisimme kaikkien näiden kansainvälisten ongelmien lisäksi omin keinoin aikaan palkkainflaation”, Pukkinen painottaa EK:n Prima-lehdessä.
• Yrittäjävaltuuskunnan Antti Zitting: ILMAN TEOLLISUUTTA EI OLE TYÖTÄ
Suomi tarvitsee nopeasti uusia tuotannollisia investointeja. Vanhentunutta kapasiteettia on uusittava pitääksemme tuotannon ajanmukaisena, monipuolisena ja ennen kaikkea kansainvälisesti kilpailukyisenä, vaatii EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja ja Sacotec Oy:n toimitusjohtaja Antti Zitting EK:n Prima-lehden pääkirjoituksessa.
Yritysten investoinnit jäivät kesäkuussa julkistetun EK:n investointitiedustelun mukaan vuonna 2010 edellisen vuoden tasolle. Kasvua oli vain 1,5 prosenttia. Tämän vuoden aikana globaalin talouden epävarmuus on heikentänyt entisestään kiinnostusta investointeihin.
Nyt on aika saada yksityinen raha investoimaan kotimaahan ja kasvuun. Tarvitaan nopeita ja tehokkaita toimia kiinteiden investointien lisäämiseksi Suomeen.
Omissa – ei Kreikan – käsissä on investointien tuplapoistosäännökset ja yhteiskuntaan lisärahaa tuovan viennin työkalujen varmistaminen. Jo kesäkuussa 2011 päättyneen Finnveran luottomuotoisen vienninrahoituksen pikainen käynnistäminen heti, eikä vasta joskus ensi vuonna, on tärkeää.
|
