|
• BusinessEuropen Jürgen R. Thumann:
EUROLLE EI OLE VAIHTOEHTOA
”En tunne yhtäkään yritysjohtajaa, jonka mielestä eurolle olisi olemassa vaihtoehtoja”, sanoo eurooppalaisen elinkeinoelämän kattojärjestön BusinessEuropen puheenjohtaja Jürgen R. Thumann torstaina ilmestyvän EK:n Prima-lehden haastattelussa. Hänen mielestään euro on pelastettava vahvaksi valuutaksi, jonka tukena seisoo entistä yhtenäisempi Eurooppa.
Thumannin mielestä euron pelastamisessa ei ole olemassa rajoja. Isojen ja vahvojen maiden on kannettava pelastamisen taakka, mutta samalla valuuttaunioni tarvitsee uudet säännöt ja yhteisen finanssipolitiikan, joita on valvottava tehokkaasti ja joiden rikkomisesta täytyy seurata rangaistuksia.
”Kaikki nauttivat euron tuomista eduista, mutta valitettavasti vahvimmissa maissa monet eivät halua maksaa sen pelastamisesta. Jotkut kansalliset hallitukset puolestaan ovat haluttomia hyväksymään yhteistä finanssipolitiikkaa”, Thumann toteaa.
“Euro on kuitenkin välttämätön niin maailmankaupan valuuttana kuin Euroopan sisämarkkinoillakin. Se on hyvin tärkeä myös euron ulkopuolisille EU-maille”, Thumann sanoo.
”Toimivien kotimarkkinoiden lisäksi tarvitsemme yhteistä valuuttaa maailmankaupassa. Etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille tämä on aivan välttämätöntä, jos haluamme pysyä maailmanlaajuisessa kilpailussa mukana”, Thumann sanoo.
”Valuutan vakaus on kaikkein tärkeintä, jotta yritykset voivat solmia pitkäaikaisia sopimuksia”, Thumann sanoo.
”Pystymme hyvin elämään markkina-arvoltaan vahvan euron oloissa. Olemme osoittaneet, että eurooppalainen teollisuus pärjää hyvin myös vahvan euron kanssa.”
Saksalaiset teollisuusyritykset ovat moneen kertaan historiassa osoittaneet, ettei vahva valuutta ole mikään menestymisen este.
Thumannin mukaan koko EU tarvitsee vahvaa talouskasvua. Siihen tarvitaan sisämarkkinoiden syventämistä, entistä vapaampaa kauppaa USA:n ja muiden EU:n ulkopuolisten maiden kanssa sekä joustavia työmarkkinoita.
• Pääministeri Jyrki Katainen:
SUOMI ON VALMIS TIUKKAAN TALOUSLINJAAN
Eurooppalainen talouskuri tarkoittaa tiukkaa talouslinjaa myös Suomessa. Pidämme velkaantumisemme aisoissa. Kasvua tukevien investointien perusedellytys on, että kansalaiset, yritykset ja rahoittajat luottavat julkiseen talouteemme”, sanoo pääministeri Jyrki Katainen EK:n Prima-lehden haastattelussa.
Mikäli euroalueen kriisi aiheuttaa taantuman, Suomen on Kataisen mukaan alettava nopeasti suojata omaa talouttaan. Jossain määrin keinot ovat jo käytössä, koska Euroopalla todennäköisesti parhaassakin tapauksessa on edessään pitkä hitaan talouskasvun jakso.
”Jos maailma ympärillämme luhistuu, meidän on ensinnäkin nopeasti tehtävä merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ja menoleikkauksia. On myös korotettava joitakin veroja, vaikka tämä olisi ristiriidassa kasvutavoitteiden kanssa. Tärkeintä on, että kansalaiset ja yritykset sekä sijoittajat voivat luottaa Suomeen. Ilman luottamusta ei ole kasvua eikä tulevaisuutta.”
Kilpailukyvystä huolehtiminen on Kataisen mukaan toinen tärkeä keino talouden suojaamiseksi.
”Jos emme kykene antamaan yrityksille merkittävää kilpailuetua veronkevennyksin, voimme ainakin huolehtia siitä, että niiden menestymisen mahdollisuudet säilyvät. Korkeatasoinen tutkimus ja laadukas koulutus ovat perusasioita. Tavoitteena on, että Suomesta tulee hyvä kotipesä globaalisti operoiville yrityksille.”
”Heikon kasvun oloissa kustannuskilpailukyky korostuu. Tätä ei aina haluta nähdä. Työntekijää ei pitemmällä aikavälillä lohduta voitto palkkaneuvotteluissa, jos vientiyritys sen seurauksena jää kakkoseksi tarjouskilpailussa. Toista tarjouskilpailua odotellessa rahat voivat loppua”, Jyrki Katainen muistuttaa.
”Valtion harjoittama kysyntäpolitiikka työllisyyttä tukevine toimineen on auttanut Suomen taantumasta yli. Mutta varmasti on niin, että meidän olisi kannattanut jo viime vuosikymmenellä vahvistaa työvoiman tarjontaan vaikuttavia tekijöitä. Ruotsi on tehnyt näin, ja tulokset ovat kiistattoman hyviä”, Katainen vertaa.
• EK:n Jussi Mustonen:
UUDEN TAANTUMAN TODENNÄKÖISYYS VOI OLLA YLI 50 %
Nopeaa nousua 1990-luvun laman jälkeiseen tyyliin ei ole Euroopassa parhaimmassakaan tapauksessa näköpiirissä, arvioi EK:n johtaja Jussi Mustonen uusimmassa EK:n Prima-lehdessä.
”Uuden taantuman todennäköisyys on 30–50 prosentin luokkaa, ja se voi olla tuon ylikin. Niin monta asiaa voidaan tehdä liian hitaasti”.
EU:ssa ratkaisuksi esitetty integraation tiivistäminen liittovaltion suuntaan ja yhteisvastuun kasvattaminen eivät innosta Mustosta. Hänestä hyvin käyttäytyvien ei pidä maksaa leväperäisten laskuja.
Mustonen vaatiikin lisää finanssipolitiikan ylikansallista kontrollia. Sanktioiden tulisi pakottaa jäsenmaat ruotuun. Jäsenmaiden täytyy itse saada velkasuhteensa kestävälle uralle. Muuten moni maa voi kulkea Kreikan tietä.
• YRITYKSET VARAUTUVAT FINANSSIKRIISIIN
Suomen pankeista saa lainaa helpommin ja paremmalla hinnalla kuin useimpien kilpailijamaiden pankeista. Poikkeuksellisen moni yritys kokee rahoitustilanteen kuitenkin vaikeaksi. Euroalueen luottamuspula näkyy hintapaineena uusissa yritysluotoissa.
Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen kyselyn mukaan huolestuttavan monen suomalaisen pk-yrityksen kyky hankkia rahoitusta on tällä hetkellä heikko.
”Käänne maksuvalmiudessa tapahtui huonompaan jo kuluvan vuoden alussa, ja viimeisen puolen vuoden aikana viitisen prosenttia pk-yrityksistä on kyselymme mukaan kohdannut merkittäviä rahoitusvaikeuksia. Koska Suomellakin näyttää olevan edessään pitkä hitaan kasvun jakso, pelkäämme rahoitusvaikeuksista kärsivien pk-yritysten määrän asettuvan 4–6 prosentin tasolle. Se on kaksinkertainen verrattaessa tilanteeseen ennen lamaa”, EK:n asiantuntija Jari
Huovinen sanoo Prima-lehdessä.
Finanssialan Keskusliiton johtaja Kaija Erjanti korostaa, että Suomen pankit ovat vakavaraisia ja ne ovat saaneet tarvitsemansa rahoituksen markkinoilta.
”Euroalueen vaikea tilanne on alkanut heijastua Suomeen jossain määrin, mutta asiamme ovat kaiken kaikkiaan hyvällä mallilla”, Erjanti vakuuttaa.
• EK:n Yrittäjävaltuuskunnan Antti Zitting:
INVESTOINNEILLA ON LUOTAVA USKOA TULEVAISUUTEEN
EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Antti Zitting kantaa suurta huolta Suomen investointien vähyydestä. Viimeiset 11 vuotta on menty vaakaliukua tai alaspäin. On kova kiire uusia vanhentunutta kapasiteettia. Muuten tuotanto ei ole kansainvälisesti kilpailukykyistä.
”Näin ei voi olla. Siksi puhumme tuplapoistoista. Investoinnit ovat tulevaisuuden uskon mittari. Ellei investoida, jatkossa ei ole tarjota työtä. On huolestuttavaa kuulla, miten yritykset investoivat muualle kuin Suomeen”, Zitting muistuttaa.
Sacotecin toimitusjohtajana Antti Zitting kertoo itse kokeneensa, miten henkilökunta reagoi, kun heille kerrotaan kolmen miljoonan euron investoinneista.
”Porukalla on naamat kuin Hangon keksit. Vaikka investoinnit veisivätkin oman aikansa, ne luovat uskoa tulevaisuuteen”, Zitting muistuttaa.
|
