|
• Rakennusteollisuuden puheenjohtaja Timo Kohtamäki: SUOMALAISTEN ON OLTAVA AKTIIVISEMPIA ARKTISTEN HANKKEIDEN SAAMISEKSI
”Kilpailu liiketoimintamahdollisuuksista Jäämeren valtavien luonnonvarojen ympärillä on jo käynnissä. Norjalaiset ovat aktiivisia useilla toimialoilla. Suomalaisella erikoisosaamisella olisi rakennushankkeissa kysyntää ja mahdollisuuksia, mutta nyt olisi tehtävä aktiivisesti työtä liikesuhteiden luomiseksi”, patistaa Rakennusteollisuus RT:n puheenjohtaja ja Lemminkäisen toimitusjohtaja Timo Kohtamäki EK:n Prima-lehden haastattelussa
Kohtamäki muistuttaa, että suomalaisyrityksillä olisi toimialaan katsomatta hyvät mahdollisuudet päästä mukaan erikoisosaamista vaativiin pohjoisen hankkeisiin. Sijainnin ja arktisen perusosaamisen puolesta Suomi on samalla viivalla Norjan, Ruotsin, Venäjän ja Kanadan kanssa, mutta Suomen vahvuus on elinvoimainen Lappi, jossa on asutusta, yrityksiä ja myös yliopisto.
Ilmastonmuutoksen edetessä pohjoisen merireitit avautuvat liikenteelle, ja uusia satamia tarvitaan paljon. ”Luonteva alue suomalaisille olisi satamien erikoisrakentaminen. Laiturien rakentaminen, vaativat pohjarakennustyöt ja kalliorakentaminen ovat suomalaisten erikoisalaa”, Kohtamäki laskee. Myös energiatehokkuudesta suomalaisyritykset voisivat saada kilpailuetua, Kohtamäki arvelee.
Rakennusteollisuuden puheenjohtajan mukaan myös suunnittelupuolella suomalaiset kärkiyritykset voivat menestyä hyvin pohjoisen hankkeissa. Energiatehokkuus on niin ikään suomalaisten valtti.
"Suomalaisyritykset ovat toistaiseksi panostaneet arktiselle alueelle varovaisesti", sanoo myös EK:n asiantuntija Timo Laukkanen Priman arktisia mahdollisuuksia käsittelevässä jutussa. Maanteiden, rautateiden, satamien, telakoiden, tuotantolaitosten ja kokonaisten kaupunkien suunnittelussa ja rakentamisessa olisi suomalaiselle erikoisosaamiselle mahdollisuuksia, Laukkanen luettelee. Myös offshore- ja laivanrakennushankkeissa on valtavat mahdollisuudet.
"Jäämeren piirin luonnonvarojen hyödyntäminen edellyttää noin 1 800 erilaisen aluksen rakentamista 20 vuoden aikana", Laukkanen muistuttaa.
"Kilpailu avautuvista liiketoimintamahdollisuuksista on kovaa", painottaa myös Suomen arktinen suurlähettiläs Hannu Halinen Primassa. Arktisen neuvoston jäsenmaat ovat Yhdysvallat, Kanada, Venäjä ja Pohjoismaat. Suomi on ainoa maa, jonka arktisessa strategiassa selvästi viitataan EU:n rooliin Jäämeren piirissä.
”Energiaturvallisuus on keskeisellä sijalla ajatellessamme EU:n intressejä arktisella alueella. Muita tärkeitä asioita ovat merenkulkuoikeuksien turvaaminen Koillisväylällä, kalastuspolitiikka ja arktinen tutkimus”, Halinen kertoo. Suomen tavoite on, että Lapin yliopiston Arktisen keskuksen yhteyteen perustetaan EU:n arktinen informaatiokeskus.
Suomen Ilmatieteen laitos tekee kansainvälisesti merkittävää arktista tutkimusta, ja on onnistunut tuotteistamaan palvelunsa. Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan Petteri Taalaksen mukaan Suomella on vahvan arktisen osaamisen ansiosta toistaiseksi kilpailuetu pohjoisen liikenteessä, logistiikassa ja rakentamisessa.
”Yritystemme pitäisi nyt rohkeasti myydä osaamista arktisella alueella. Olisi myös tärkeää, että julkisella sektorilla tuotettua tutkimustietoa ja osaamista siirrettäisiin tehokkaammin yrityksille, jotta ne kykenisivät tuottamaan asiakkailleen entistä parempia tuotteita ja palveluita. Tässä olisi Tekesille tai Suomen Akatemialle hyvä hanke”, Taalas esittää.
• TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN TARVITAAN MONITOIMITYÖKALU
Työurien pidentäminen ei onnistu yksittäisillä operaatioilla, vaan ratkaisu vaatii laajan toimenpidejoukon. On kuljettava tasatahtia kahta leveää polkua, joista toinen on eläkepolitiikka ja toinen muut keinot, toteaa EK:n johtaja Jukka Ahtela tänään 9.2. ilmestyvässä EK:n Prima-lehdessä.
Vanhuuseläkeiän nostaminen lähemmäksi monien kilpailijamaiden tasoa on vain yksi tärkeä askel. Tuon askeleen ei tarvitsisi olla kovin pitkä, jos se otetaan riittävän nopeasti.
”Jos eläkeikä nostettaisiin 65 vuoteen noin kymmenessä vuodessa, voisi askeleen suuruusluokka olla aika järkevä”, määrittelee EK:n lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Priman haastattelussa.
Suomessa pitäisi saada aikaan suuntaviivat eläkepoliittisista ratkaisuista helmikuun loppuun mennessä. Konkreettiset esitykset pitäisi saada hallituksen maaliskuun kehysriiheen.
EK:n kaavailemassa ideaalitapauksessa työryhmät löytävät ratkaisut vanhuuseläkkeen ikärajan nostamisesta, osa-aikaeläkkeen poistamisesta, työttömyysputken poistamisesta tai tuntuvasta ikärajan nostamisesta ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämisestä. Tavoite on kunnianhimoinen tiukassa aikataulussa, mutta kansantalouden pelastamisessa kannattaisi osoittaa kunnianhimoa.
• Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen: KOVIEN PÄÄTÖSTEN KEVÄT
Suomessa on tänä keväänä ratkaistava menestyksen ja kasvun kannalta isoja asioita, kirjoittaa EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen uusimman Priman kolumnissaan. Ydinkysymyksiä ovat, mistä kaivetaan kasvun eväät ja miten ratkaistaan kestävyysvaje. Suomen velkaantuminen jatkuu tällä menolla arviolta seitsemän miljardin euron vuosivauhtia nykyisen 80 miljardin euron velan lisäksi.
Kun talouden faktat ovat muuttuneet, joutuu hallitus ensi kuussa kehysriihessä sekä leikkaamaan menoja että nostamaan veroja. Julkisen talouden sopeutus ja säästöt huutavat rakenteellisia uudistuksia.
Kasvun vauhdittamiseksi EK esitti hallitusneuvottelujen alla yhteisöverokannan alentamista 20 prosenttiin. Raamisopimuksen perusteella toteutunut yhteensä puolentoista prosentin alennus ei ole riittävä siihen nähden, paljonko Suomi tarvitsisi uusia investointeja työpaikkojen luomiseksi.
Investoimalla tuotantoon kasvatetaan pääomakantaa, ja siten tuotantomahdollisuudet kasvavat. Viimeisen kymmenen vuoden jaksolla tehdasteollisuuden pääomakanta on laskenut ja tulee laskemaan edelleen. Uudet investoinnit eivät riitä korvaamaan pääoman kulumista ja vanhentumista.
Poliittisten päättäjien pitäisi analysoida, mitä Suomelle seuraa siitä, kun tuotantotoiminnan pääomakanta on jatkuvassa laskussa, Pukkinen muistuttaa.
|
