Antti Herlin: Elinkeinoelämä tarvitsee osaavat luottamusmiehet

24.05.2007

EK:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin peräänkuuluttaa malttia ja vastuullisuutta alkaneella liittokohtaisella työmarkkinakierroksella.

Elinkeinoelämä tarvitsee osaavat luottamusmiehet
Joustavuus ja palkkamaltti sopimuskierroksen haasteena

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin peräänkuuluttaa malttia ja vastuullisuutta alkaneella liittokohtaisella työmarkkinakierroksella. Jokainen liitto vastaa oman alansa työllisyydestä ja kilpailukyvystä entistä kovempien haasteiden edessä, joten toimintamallit on haettava tästä päivästä eikä devalvaatioajan palkkakilpailusta. Herlinin mukaan elinkeinoelämä on valmis jatkamaan liittotasolla keskustelua toimista, joilla voidaan vahvistaa luottamusmiesten asemaa. Samalla on kuitenkin tarkasteltava myös luottamusmiesten roolia yritystoiminnan kehittämisessä ja vastuuta työrauhan turvaajina.

–Houkutus ylisuuriin palkankorotuksiin vaikuttaa olevan suuri, vaikka palkansaajien ostovoima on kasvanut erittäin myönteisesti. Ostovoiman kasvu on ollut kolmen viime vuoden aikana keskimäärin 4 prosenttia vuosittain, mikä on poikkeuksellisen paljon euromaissa. Työmarkkinoilla ei pitäisi olla patoutuneita palkkapaineita, Herlin painotti torstaina Helsingissä EK:n kevätkokouksen seminaarissa.

Suomi on korkeiden työvoimakustannusten maa. Teollisuuden työvoimakustannukset ovat EU-maiden kolmanneksi korkeimmat ja neljänneksi korkeimmat kaikista teollisuusmaista. Ero uusiin EU-maihin ja muihin kasvaviin talousalueisiin on merkittävä. Kilpailukykyä on viime vuosina ylläpitänyt ennen kaikkea hyvä tuottavuuden kasvu. Työvoimakustannukset ovat nousseet meillä nopeammin kuin keskeisissä kilpailijamaissamme.

–Palkankorotusten on oltava alkaneella työmarkkinakierroksella maltillisia, ja niiden on pysyttävä ehdottomasti kilpailijamaiden ja euroalueen asettamissa raameissa. Samalla on tärkeää muistaa, että me emme voi mekaanisesti vertailla sopimusten palkankorotusprosentteja eri maissa, sillä korotusmallit ja -mekanismit ovat erilaisia, Herlin muistutti.

–Jos epäonnistumme palkankorotusten mitoituksessa, kiihdytämme inflaatiota, heikennämme kilpailukykyä ja vaarannamme myönteisen työllisyyskehityksen. Kilpailukyvyn menetyksestä varoitetaan myös tuoreessa tulopoliittisen selvitystoimikunnan raportissa. Olisi valitettavaa, jos hallitus joutuisi palkkaratkaisuihin vedoten lykkäämään tuloveron kevennyksiä tai jopa menotaloutta kiristämällä leikkaamaan palkansaajien ostovoimaa. Tällaista tilannetta en halua olla todistamassa.

Herlinin mukaan elinkeinoelämä haluaa jatkaa hyvää yhteistyötä ammattiyhdistysliikkeen kanssa sekä keskusjärjestö- että liittotasolla. Tilanne on tältä osin entinen, vaikka keskitettyyn tuloratkaisuun ei elinkeinoelämän mielestä ollut tällä kertaa edellytyksiä. Päätökseen ei vaikuttanut eduskuntavaalien tulos eikä maan hallituksen kokoonpano. Ratkaisu oli yksinomaan käytännönläheinen. Keskitetystä ratkaisusta ei olisi tullut riittävän kattavaa, sillä monet EK:n jäsenliitot halusivat neuvotella työehdoista liittotasolla ja lisäksi monet sopimukset päättyvät vasta nykyistä tupokautta myöhemmin.

Yritystason sopiminen korostaa luottamusmiesten asemaa

Herlin toivoo, että toimialaliitot ryhtyvät määrätietoisesti kehittämään omia sopimuksiaan pitkän tupokauden jälkeen. Alakohtaisten sopimusten kehittäminen ei tuona aikana onnistunut odotetulla tavalla.

–Alkaneella neuvottelukierroksella on tärkeää edistää erilaisia yritysten ja työntekijöiden kaipaamia joustavia työaikaratkaisuja. Myös palkkamalleja on välttämätöntä kehittää niin, että ne ottavat entistä paremmin huomioon yritysten erilaisen globaalin kilpailutilanteen sekä töiden vaativuuden, työntekijöiden pätevyyden ja työsuoritukset.

Herlin korosti luottamusmiesten kasvavaa roolia ja vastuuta työpaikoilla. Hänen mukaansa vastuullinen luottamusmies rakentaa tänä päivänä aktiivisesti yrityksen menestystä. Menestyvä yritys on myös henkilöstön etu. Jokaisella henkilöstön edustajalla pitäisi olla ymmärrystä yritystoiminnasta, liiketaloudellista osaamista sekä hyvät johtamis-, neuvottelu- ja vuorovaikutustaidot. Ilman näitä taitoja sekä rohkeutta ja halua aktiiviseen työskentelyyn luottamusmiesten toiminta rajoittuu lähinnä siihen, että he valvovat perinteiseen tapaan sopimusten ja säädösten soveltamista työpaikoilla.

–Sopimustoiminnan siirtyminen kohti yritystasoa vaatii luottamusmiehiltä laaja-alaisuutta ja kykyä nähdä toiminnallisia kokonaisuuksia. Kyvykkäiden henkilöiden löytäminen on haaste ammattiyhdistysliikkeelle, mutta se on tärkeä kysymys myös uusiin toimintamalleihin valmistautuville yrityksille.

–Elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että yrityksissä on osaavat ja vastuulliset luottamusmiehet. Tällaiset henkilöstön edustajat pystyvät työskentelemään yritysjohdon kanssa menestyksellisesti yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Elinkeinoelämä on valmis jatkamaan ay-liikkeen kanssa keskusteluja toimista, joilla voidaan vahvistaa luottamusmiesten asemaa ja edistää uudentyyppistä luottamusmiesroolia. Keskustelut on luontevinta käydä liittotasolla erilaisista kulttuureista ja toimintatavoista johtuen.

–Samassa yhteydessä on kuitenkin käsiteltävä myös luottamusmiesten vastuuta ja asemaa työrauhan takaajina. Tätäkin roolia on vahvistettava, sillä laittomia lakkoja on edelleen paljon. Vuonna 2006 EK:n jäsenyrityksissä toimeenpannuista lakoista 99 prosenttia oli laittomia. Näissä lakoissa menetettiin yhteensä 85 000 työpäivää, Herlin perusteli.

EK:n kevätkokouksen seminaarin ohjelma esitysaineistoineen