Basel III -vakavaraisuussäännökset heikentäisivät yritysten rahoitusta

19.10.2011

Komissio antoi heinäkuun lopulla odotetun ehdotuksensa uudeksi, ns. Basel III -kehikkoon perustuvaksi vakavaraisuussääntelyksi. Ehdotettu sääntely koostuu luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten toimilupaa ja valvontaa koskevasta direktiivistä sekä asetuksesta, joka koskee niiden toimintaan liittyviä taloudellisia vaatimuksia.

Vakavaraisuussääntelyn keskeisiä tavoitteita ovat muun ohella rahoitusjärjestelmän vakauden ja luotettavuuden lisääminen sekä järjestelmän syklisyyttä voimistavien komponenttien vähentäminen.

Ehdotuksen mukainen riskipainotettu vähimmäisvakavaraisuusvaatimus säilyy 8 prosentin tasolla, mutta sen katteena olevan oman pääoman laadulle ja pysyvyydelle asetetaan merkittäviä lisävaatimuksia. Lisäksi otetaan käyttöön vaatimus 2,5 prosentin lisäpääomapuskurista sekä jäsenvaltiokohtainen enintään 2,5 prosentin pääomapuskuri, jonka tavoitteena on vaimentaa rahoitusjärjestelmälle syklisyydestä johtuvia vaikutuksia.

Lyhytaikaiselle maksuvalmiudelle otetaan käyttöön kokonaan uusi vaatimus. Lisäksi pitkäaikaisen maksuvalmiuden sekä oman ja vieraan pääoman suhteen seurantaa varten otetaan käyttöön uudet tunnusluvut, joita sovelletaan seurantatunnuslukuina.

Vastuita ja niiden riskipainotusta koskevat säännökset muuttuvat merkittävästi. Nämä muutokset määrittävät osaltaan keskeisellä tavalla erilaisten rahoitusinstrumenttien ja toimintamallien aseman ja käsittelyn muutosten merkitystä vakavaraisuuslaskennassa.

Sääntelyn kiristäminen nostaa rahoituksen kustannuksia

EK kannattaa sääntelyn tavoitteena olevaa rahoitusjärjestelmän vakauden ja luotettavuuden lisäämistä sekä vakavaraisuussääntelyn kehittämistä. Sääntelyn kiristämisen kääntöpuoli on kuitenkin kustannusten nousu, josta seuraa rahoituksen ehtojen tiukkeneminen ja saatavuuden heikkeneminen.

Euroopan pankkivalvontaviranomaisen loppuvuodesta 2010 tekemän arvion mukaan uudet vaatimukset merkitsisivät kokonaisuudessaan lisäpääomavaadetta, joka vastaa noin neljännestä EU:n vuoden 2010 bkt:stä.

EK:n mielestä on sinänsä tervetullutta, että ehdotuksessa ei määrätä sitovasti pitkäaikaisen maksuvalmiuden eikä oman ja vieraan pääoman suhteen tunnuslukuja koskevista vaatimuksista. EK korostaa kuitenkin sitä, että jo niiden seuraaminen ja uhka niiden muuttumisesta myöhemmässä vaiheessa sitoviksi, johtavat käytännössä rahoituslaitosten toiminnan mukauttamiseen tunnuslukujen mukaisiksi. 

Vaikutukset pääomamarkkinoihin huomattavat

EK:n mukaan vakavaraisuussääntelyn kokonaisuus muuttaa merkittävästi pääomamarkkinoiden toimintaa. Erityisesti riskipitoisen yritystoiminnan, kuten alkavien yritysten ja innovaatiotoiminnan, rahoitusmahdollisuudet heikkenevät.

Negatiiviset vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin pk-yrityksiin, jotka ovat varainhankissaan riippuvaisempia pankkirahoituksesta kuin suuret yritykset. Lisäksi tunnuslukujen laskentaan liittyvät ehdotukset vaikuttavat negatiivisesti erilaisiin yritysrahoituksen kannalta tärkeisiin instrumentteihin, kuten kansainvälisen kaupan rahoitukseen, vientiluottoihin ja muuhun pitkäaikaiseen rahoitukseen sekä liiketoiminnan suojaamiseen johdannaissopimuksin.

Kattava arvio vaikutuksista puuttuu

EK katsoo, ettei rahoitusmarkkinoiden lukuisten sääntelyhankkeiden vaikutuksista talouteen ja yritysrahoitukseen ole tehty riittävän kattavaa kokonaisarvioita. Tähän mennessä tehdyt arviot eivät mahdollista niiden kumulatiivisten yhteisvaikutusten arviointia. Sen vuoksi myös vakavaraisuussääntelyn yksityiskohtia pitäisi tarkastella uudelleen.

Vakavaraisuussääntelyn täytäntöönpano on toteutettava eurooppalaisten yritysten ja rahoitusmarkkinoiden kannalta mahdollisimman kilpailukykyisesti.

EK ei kannata ehdotukseen sisältyvää mahdollisuutta päättää kansallisesti nopeutetusta voimaantulosta, koska nopeutetut siirtymäajat voisivat johtaa kilpailuneutraliteetin vääristymiseen. EK ei myöskään kannata sitä, että ehdotuksen julkistamisen jälkeen liikkeeseen laskettaviin pääomainstrumentteihin ei sovellettaisi siirtymäaikaa. Se rajoittaisi tarpeettomasti muutoksiin varautumista väliaikana ennen muutosten voimaantuloa.

Komission ehdotus vakavaraisuussääntelyksi

Lisätietoja:
Rahoitusasiantuntija Tommi Toivola ja Brysselin toimiston päällikkö Tytti Peltonen

Kommentteja 0 kpl

Kommentoi

Lisää aiheesta

• Euroopan parlamentin mietintöluonnos pyrkii transaktioveron aukottomuuteen
• Asetus johdannaissopimuksista tuo yrityksille merkittäviä uusia velvollisuuksia
• Keskustelu transaktioverosta kuumenee
• Riskipääomasijoituksia helpottavan asetuksen käsittely alkaa Euroopan parlamentissa
• Hallinnointikoodista uusi soveltamisohje: kuinka poikkeamista tulee kertoa