Direktiiviehdotus rahoitusalan kriisinhallinnasta tähtää ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyyn

11.06.2012

Euroopan komissio antoi kesäkuun alussa rahoitusalan kriisinhallintaa koskevan direktiiviehdotuksen. Sen tavoitteena on pyrkiä estämään ennalta mahdolliset luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten ongelmatilanteet sekä varmistaa korjaaviin toimiin ryhtyminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Ehdotuksella pyritään myös siihen, että toimijat kantavat itse riskin liiketoiminnastaan: sääntelyn ensisijainen tavoite ei ole vaikeuksiin joutuneen rahoituslaitoksen pelastaminen, vaan toiminnan hallitun lopettamisen ja purkamisen mahdollistaminen.

Direktiiviehdotusta käsitellään seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston lainsäädäntöprosessissa. Tavoitteena on, että direktiivi on pantu kansallisesti täytäntöön ja sitä sovelletaan vuoden 2015 alusta lukuun ottamatta velkojen alentamista ja osakasoikeuksien vähentämistä koskevaa valtuutta, jonka täytäntöönpano voidaan lykätä vuoden 2018 alkuun.

Kriisinhallinnan kolme vaihetta: varautuminen, varhaiset toimet ja ratkaisuvaltuudet

Kriisinhallinta jakautuu kolmeen vaiheeseen: varautumiseen ja ennaltaehkäiseviin toimiin, varhaisiin toimiin sekä varsinaisiin kriisinratkaisuvaltuuksiin ja -välineisiin.

Varautumisen ja ennaltaehkäisyn välineitä olisivat vaatimus pankkien ja sijoituspalveluyritysten omista tervehdyttämissuunnitelmista, viranomaisten kriisinratkaisusuunnitelmat sekä viranomaisten valtuudet vaatia muutoksia toimintaan, mikäli ne havaitsevat esteitä kriisinratkaisulle. 

Varhaisen vaiheen toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä, jos tulee todennäköiseksi, että luottolaitos tai sijoituspalveluyritys ei täytä siihen sovellettavia pääomavaatimuksia. Toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi vaatimus tervehdyttämissuunnitelman tai sen osan täytäntöönpanosta, hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan vaihtamisesta ja erityisen hallinnoijan asettaminen.

Varsinaisia kriisinhallintavaltuuksia ja -välineitä voitaisiin soveltaa, jos on todennäköistä, että luottolaitos tai sijoituspalveluyritys tulee maksukyvyttömäksi, muita toimenpiteitä ei voida pitää riittävänä ja niiden soveltaminen on yleisen edun mukaista.

Viranomaisen käytettävissä olevat valtuudet ja välineet käsittäisivät muun ohella mahdollisuuden liiketoiminnan tai sen osan myyntiin, omaisuuserien erottamisen myyntiä varten, omaisuuserien erottamisen erilliseen omaisuudenhoitoyhtiöön, osakeoikeuksien peruuttamisen tai laimentamisen sekä määrättyjen velkojen pääoman alentamisen tai muuttamisen osakepääomaksi.

Kansalliset rahastot täydentämään kriisinhallinnan välineitä

Välineitä täydentäisivät toimialalta perittävillä maksuilla rahoitettavat kansalliset rahastot, joista kriisinhallintatoimenpiteiden kustannukset rahoitettaisiin. Rahastoihin tulisi kerätä kymmenen vuoden kuluessa pääomaa vähintään 1 prosentti talletussuojan alaisten talletusten määrästä.

Kansallisilla rahastoilla olisi myös velvollisuus lainata varoja toisten kansallisten rahastojen tehtävien hoitamista varten, jos niiden varat eivät ole riittävät. Rahasto voitaisiin yhdistää talletussuojarahaston kanssa.

Elinkeinoelämä: toimivaltuudet ja oikeussuojakeinot määriteltävä tasapainoisesti

EK kannattaa pankkien rajat ylittävän kriisinhallinnan kehittämistä ja sitä, että vastuu voi kohdistua suoraan vaikeuksissa olevaan yksittäiseen rahoituslaitokseen.

Komission ehdottamat viranomaisvaltuudet ovat erittäin laajat ja mahdollistavat puuttumisen olennaisella tavalla rahoitusalan toimijoiden sekä niiden velkojien ja omistajien oikeuksiin ja asemaan. Sen vuoksi EK pitää tärkeänä, että ehdotuksen yksityiskohtien tasapainoisuudesta voidaan varmistua ja että viranomaisten toimivallan rajat ja oikeussuojakeinot määritellään selkeästi.

Kriisinhallintarahastot ovat lisäkustannus, jonka asiakkaat viime kädessä rahoittavat. Koko rahoitusalan sääntelyuudistuksen vaikutuksista talouteen sekä rahoituksen kustannuksiin ja saatavuuteen pitäisi tehdä vaikutusarvio, jonka osana myös kriisinhallintarahastosta johtuvaa kustannusta olisi arvioitava.

Direktiiviehdotus:
http://ec.europa.eu/internal_market/bank/docs/crisis-management/2012_eu_framework/COM_2012_280_en.pdf

Lisätietoja:
Rahoitusasiantuntija Tommi Toivola ja Brysselin toimiston päällikkö Tytti Peltonen

 

Kommentteja 0 kpl

Kommentoi

Lisää aiheesta

• Komissio pyytää näkemyksiä pitkäaikaisen rahoituksen saatavuudesta
• Hallitukselta viisas päätös rahoitusmarkkinaverosta
• Eurooppa-neuvosto kiirehtii pankkivalvontaa
• Transaktiovero etenee tiiviimmässä yhteistyössä – Suomen pitää pysyä ulkopuolella
• Euroopan parlamentin mietintöluonnos pyrkii transaktioveron aukottomuuteen
• Asetus johdannaissopimuksista tuo yrityksille merkittäviä uusia velvollisuuksia