EU:n huippukokous hyväksyi sitovat tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi

09.03.2007

Eurooppa-neuvoston kokouksessa 8.-9.3. hyväksyttiin sitova 20 prosentin uusiutuvan energian osuus EU:ssa vuonna 2020. Osuus on edelleen määrä jakaa jäsenmaille sitovina tavoitteina.

EU sitoutui myös yksipuolisesti vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, verrattuna vuoteen 1990.

Suomelle on ensiarvoisen tärkeää, että uusiutuvan energian tavoitteemme asetetaan realistiselle tasolle. Uusiutuvan energian osuus maassamme on jo liki 25 prosenttia. Osuuden liiallinen kasvattaminen tulee kalliiksi energian käyttäjille ja uhkaa biomassan raaka-ainekäyttöä metsä-, elintarvike- ja kemian teollisuudessa.

Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kaikkia taloudellisesti käytettävissä olevia uusiutuvan energian lähteitä. Raaka-aineeksi kelpaamatonta puuta, peltobiomassoja ja jätteitä on käytettävä entistä enemmän energialähteinä. Vesivoiman lisääminen tulee tehdä mahdolliseksi, tuulivoimalle on varattava riittävästi alueita kaavoituksessa ja toisen sukupolven liikenteen biopolttoaineita on kehitettävä nopeasti. Biomassan raaka-aine- ja energiakäytön sovittamiseksi on laadittava kansallinen strategia.

EU:n päätös sitoutua yksipuoliseen ilmastotavoitteeseen tarkoittaa sitä, että nyt on tehtävä entistä enemmän kansainvälistä yhteistyötä, jolla muut maat saadaan mukaan. Maailman kasvihuonekaasupäästöt vähenevät vain, jos kaikki toimijat ja päästöiltään keskeiset maat tekevät työtä päästöjen vähentämiseksi. Samalla on varmistettava, että EU:n sisällä taakanjako on oikeudenmukainen. Ratkaisua tehtäessä on otettava huomioon, että Suomella on pienemmät mahdollisuudet vähentää päästöjä kuin monella muulla EU-maalla. Tämä johtuu Suomen talouden rakenteesta, hyvästä energiatehokkuudesta sekä vähäpäästöisestä energian tuotantorakenteesta.

Suomessa tarvitaan pitkän ajan strategia, jonka mukaisesti suunnataan EU:n ja kansainvälistä ilmastopolitiikkaa niin, että se tukee Suomen menestymistä. Samalla on määriteltävä, millä toimenpiteillä Suomi vähentää omia päästöjään tehokkaimmin.

Energia- ja ilmastoteknologioiden T&K-toimintaan, testaamiseen, kaupallistamiseen ja viennin edistämiseen tarvitaan pitkäjänteistä panostamista. Energiatehokkuutta on puolestaan edelleen parannettava muun muassa energiatehokkuussopimuksilla.

Lisätietoja asiantuntija Jouni Tolonen 050 594 2261

Lisää aiheesta

• Eurooppa tarvitsee energiapolitiikka
• EU:n parlamentilta positiivinen äänestystulos: päästöoikeuksien huutokauppoja ei tulisi lykätä
• EU:n tähtäin globaaliin ilmastopolitiikkaan
• Energia- ja ilmastopolitiikan tähtäin vuoteen 2030
• Selvitykset valmiit rikkidirektiivistä: kompensaatiopäätökset tehtävä kehysriihessä
• EK:n Ympäristöfoorumin yritykset: toimintaympäristön epävarmuus ja rahoitus ovat cleantechin kynnyskysymys
• Cleantech – kehitysyhteistyön ja yrittäjyyden yhteinen agenda
• Työmarkkinajärjestöt ja MTK: hallituksen ryhdyttävä toimiin rikkidirektiivin vaikutusten kohtuullistamiseksi
• Uusi energiatehokkuusdirektiivi: energian käyttäjiltä löydyttävä 1,5 % vuosisäästöt
• Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen: Rikkidirektiivi on Suomelle täysin mahdoton