EU:n päätökset merkittäviä – mutta yksityiskohtia auki

27.10.2011

Jussi Mustonen

EU-maiden päämiehet pääsivät keskiviikkoyönä sopuun Kreikan velkojen leikkaamisesta 50 prosentilla. Lisäksi rahoitusvakausvälineen (ERVV) tehoa kasvatetaan. Sopimukseen päästiin myös pankkien pääomittamisesta. Tiukempaan talouskuriin pikkutunneilla sitoutuneet EU-johtajat toivovat toimien patoavan yhä voimakkaampana vellovan velkakriisin.

Erityisesti Suomessa ja Saksassa on vaadittu yksityisen sektorin osallistumista vahvemmin Kreikka-talkoisiin. Nyt sijoittajien hallussa olevien Kreikan joukkovelkakirjojen pääomista leikataan 50 prosenttia, kun kesällä päästiin sopuun vain 21 prosentin tappioista. Tavoitteena on saada Kreikan velkasuhde kestävälle uralle.

¬¬¬– Viime kädessä nettomaksajien Suomen, Hollannin ja Saksan linja voitti. Tämä on tervettä kehitystä. Nähtäväksi jää riittääkö leikkaus, EK:n johtaja Jussi Mustonen arvioi.

EU-johtajien sopimuksen mukaan Kreikan julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta pitäisi laskea 120 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Sekin on Mustosen mukaan vielä kova velkataakka.

Kreikkaan ”valvontakomissio”Kreikalle asetettujen tavoitteiden perässä laahanneiden talousuudistusten valvontaa tehostetaan perustamalla maahan kansainvälinen komissio, joka jää sinne pysyvästi.

Kreikan velkojen uudelleenjärjestely edellyttää niihin sijoittaneiden pankkien pääomien vahvistamista. EU-johtajat sopivat, että pankkien vakavaraisuussuhde on nostettava yhdeksään prosenttiin eli ne tarvitsevat uutta pääomaa noin 106 miljardia euroa.

Pankit joutuvat keräämään pääoman markkinoilta. Jos ne epäonnistuvat tässä tavoitteessa, vastuun pankkien tukemisesta kantavat niiden kotivaltiot. Vasta viimeisenä keinona on käytössä lainan hakeminen ERVV:ltä. Pankkien tukemiseen luvattiin 30 miljardia euroa.

Yksitoista tuntia kestäneessä huippukokouksessa ERVV:n koko jätettiin ennalleen 440 miljardiin euroon. Tämä tarkoittaa, että euromaiden kiisteltyjä takausvastuita ei kasvateta. ERVV:n tehon sanotaan kasvavan nelin-viisinkertaiseksi, kun käyttöön otetaan niin sanottu vakuutusmalli. ”Vivuttamalla” sen koko saadaan nostettua noin 1000 miljardiin euroon.

Markkinat tyytyväisiäMustonen huomauttaa, että toiveita paljon isommastakin vakausvälineestä on ollut. Nyt luotetaan siihen, että Italian ja Espanjan EU-kokouksessa antamat uudet lupaukset talouskurista pitävät. ERVV:n lihaksia kasvatettiin, jotta Kreikan kriisi tarttuminen niihin saataisiin torjuttua.

Lisäksi uudistukset mahdollistavat rahaston perustamisen, jolloin Kiinan kaltaiset ylijäämämaat voisivat osallistua Euroopan tukemiseen Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kautta.

Sopua ehdittiin tuoreeltaan arvostella yksityiskohtien puutteesta. Vielä torstainaamuna ei ollut täysin selvää esimerkiksi, kuinka yksityiset sijoittajat käytännössä osallistuvat velkajärjestelyyn vapaaehtoiselta pohjalta.  Tekniset yksityiskohdat sovitaan myöhemmin. Markkinat kuitenkin tervehtivät sopua ilolla.

– Päätökset ovat merkittäviä ja oikeansuuntaisia, mutta tulevat EU-tyyliin myöhässä, Mustonen toteaa.

Kommentteja 0 kpl

Kommentoi

Lisää aiheesta

• Kreikassa oman maalin uhka ilmeinen
• Yhtenäiseen eurooppalaiseen yritysveropohjaan vielä pitkä matka
• EU:n todelliset prioriteetit testissä budjettiuudistuksessa
• Teollisuuden ja kaupan luottamus kohentui hieman
• Kasvu hidastuu, mutta toivo elää
• EK:n näkemykset hallituksen talouspolitiikkaan 2013–2016
• EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu: Kesätyöntekijät tärkeitä yrityksille
• Pk-yrityksiltä tyydyttävä arvosana Suomen hallitukselle
• Hallituksen keskeisenä tavoitteena tulee olla kasvun vauhdittaminen
• EK:n puheenjohtaja Sakari Tamminen: Kilpailukyky vaatii herpaantumatonta työtä