Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta laajentaisi tiukat rikkisäännöt etelään

09.02.2012

Rikkidirektiivin muutosehdotuksen käsittely etenee Euroopan parlamentissa, kun ympäristövaliokunta neuvottelee linjauksistaan. Neuvotteluja vetää europarlamentaarikko Satu Hassi, jonka tavoite on, että kireät vaatimukset ulotettaisiin kaikkien jäsenmaiden aluevesille. Valiokunta äänestää linjauksista todennäköisesti helmikuun puolivälissä.

Parlamentti palaa asiaan toukokuussa, kun täysistunnon on tarkoitus päättää direktiivin sisällöstä. Päätöksen pohjalla ovat ympäristövaliokunnan linjaukset sekä näkemykset laajemmin parlamentissa ja myös neuvoston puolella.

Eteläisistä jäsenmaista on odotettavissa voimakasta vastustusta laajennusta kohtaan. Ne tietävät, miten valtavia kustannuksia tiukat vaatimukset aiheuttavat ja miten mahdoton aikataulu on kustannusten lieventämiseksi muilla keinoin.  

Jäsenmaiden ympäristöministerit käsittelevät asiaa joko maaliskuussa tai kesäkuussa. Suomessa eduskunta on linjannut, että Suomi hakee direktiiviehdotuksen voimaantulon lykkäystä tässä vaiheessa vähintään viideksi vuodeksi ensisijaisesti koko Itämerelle.

Direktiiviehdotuksen käsittely jatkuu niin kauan, kunnes Euroopan parlamentti ja jäsenmaiden ministerit ovat asiasta yhtä mieltä. Ellei sopuun päästä, komission ehdotus hylätään. Yleensä direktiiviehdotuksen käsittely kestää yhdestä kahteen vuotta.

Ongelmana pohjoisten jäsenmaiden epätasapuolinen kohtelu

Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn rikkipäätös sekä komission rikkidirektiiviehdotus kohtelevat EU:n jäsenmaita epätasapuolisesti ja aiheuttavat pohjoisten merialueiden kuljetuksille erittäin suuret lisäkustannukset. Rikkidirektiiviehdotuksen ilmeinen suhteettomuus Suomen kannalta loukkaa EU:n omia oikeusperiaatteita.

EK katsoo, että lisäaika on välttämätön uusien tiukempien vaatimusten noudattamisessa. Yrityksille pitää antaa riittävästi aikaa kehittää ja hyödyntää teknologioita, joilla on mahdollista välttää kalliin polttoaineen käyttöönotosta syntyvä kustannusten nousu.

Rikkidirektiivillä pitää myös nopeuttaa uusien teknologioiden hyväksymismenettelyjä ja markkinoille pääsyä. Kilpailukyvyn turvaamiseksi direktiivin toimeenpanoa olisi lykättävä vastaamaan globaaleja velvoitteita eli vuoteen 2020 tai 2025. Komission pitäisi esittää pikimmiten arvionsa lieventävistä keinoista, jotta ehdotuksen kustannusvaikutukset ovat kokonaisuudessaan tiedossa direktiivistä päätettäessä.

Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Tiina Haapasalo ja asiantuntija Satu Räsänen

 

Kommentteja 0 kpl

Kommentoi

Lisää aiheesta

• EU:n huippukokous korosti kohtuuhintaisen ja kestävän energian saatavuutta
• EU:n parlamentilta positiivinen äänestystulos: päästöoikeuksien huutokauppoja ei tulisi lykätä
• EU hakee lisää tehokkuutta ja parempaa liikenneturvallisuutta rekkaliikenteeseen
• EU:n tähtäin globaaliin ilmastopolitiikkaan
• Selvitykset valmiit rikkidirektiivistä: kompensaatiopäätökset tehtävä kehysriihessä
• EU:lla jalat tukevasti ilmassa resurssitehokkuudessa?
• Uusi energiatehokkuusdirektiivi: energian käyttäjiltä löydyttävä 1,5 % vuosisäästöt
• Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen: Rikkidirektiivi on Suomelle täysin mahdoton