EU-varainsiirtovero olisi kova takaisku pääomamarkkinoille

18.10.2011

Komissio antoi syyskuun lopussa direktiiviehdotuksen rahoitusalan verottamisesta. Sen mukaan EU:n alueella otettaisiin käyttöön yhtenäistetty rahoitustransaktioita koskeva varainsiirtovero (Financial Transaction Tax, FTT). Komissio laskee veron tuottavan vuodessa noin 57 miljardia euroa.

Verollisia transaktioita olisivat rahoitusvälineiden luovutukset ja niitä koskevat sopimukset, joissa on osapuolena EU-jäsenmaassa sijaitseva rahoitusalan toimija joko omaan tai toisen lukuun. Verovelvollinen olisi kyseinen rahoitusalan toimija, mutta myös toimeksiantaja olisi vastuussa veron suorittamisesta. Merkitystä ei olisi sillä, onko kyse pörssissä vai sen ulkopuolella tehdystä luovutuksesta.

Veron määrä olisi arvopaperin luovutuksessa 0,1 prosenttia luovutuksen markkina-arvosta kaupan verovelvolliselta osapuolelta. Jos molemmat osapuolet ovat verovelvollisia, vero olisi siten yhteenlaskettuna 0,2 prosenttia transaktion arvosta. Johdannaisten osalta vero olisi vastaavasti 0,01 prosenttia osapuolelta ja 0,02 prosenttia transaktiosta kohde-etuuden nimellisen arvon perusteella laskettuna.

Perusteet veron käyttöönotolle ontuvat

Transaktioveron käyttöönotolle on esitetty erilaisia perusteluja, mutta EK:n mukaan niiden taustalla olevat faktat ontuvat. Ehdotuksen perusta on fiskaalinen ja liittyy komission tavoitteeseen luoda EU:lle omia varoja. Sen lisäksi ehdotus tarjoaa jäsenvaltioille myös mahdollisuuden korottaa omalla alueellaan sijaitsevien toimijoiden veroprosenttia ja saada näin verosta lisätuloja. 

Iso-Britannia, Ruotsi ja Hollanti vastustavat veron käyttöönottoa, kun taas esimerkiksi Ranska ja Saksa puoltavat sitä. Veroa on käsitelty myös G20-maiden kesken, mutta on epätodennäköistä, että siitä saavutettaisiin kompromissia.

EK vastustaa EU-transaktioveron käyttöönottoa. Vero vähentäisi markkinoiden likviditeettiä, vaikuttaisi hintatasoon negatiivisesti ja heikentäisi siten merkittävästi pääomamarkkinoiden toimintaa ja tehokkuutta.

Vero heikentäisi olennaisesti EU:n alueen toimijoiden kansainvälistä kilpailukykyä, ja se voisi siirtää suuren osan kaupankäynnistä EU:n ulkopuolelle. Veron maksajia olisivat viime kädessä yritykset, kuluttajat, sijoittajat ja rahoitusta tarvitsevat julkiset toimijat. Vero ei myöskään kohtelisi instrumentteja neutraalisti: osakerahastoon sijoittavalla olisi kaksinkertainen verokustannus osakkeisiin sijoittavaan verrattuna.

Ruotsin dramaattisista kokemuksista otettava opiksi

Ruotsissa kokeiltiin vastaavanlaista veroa dramaattisin seurauksin: osakekurssit laskivat merkittävästi veron tullessa voimaan, huomattava osa kaupankäynnistä siirtyi lyhyessä ajassa Lontooseen ja verotuotot olivat olemattomat ennakoituun nähden.

EK:n mielestä komission ehdotuksen tekee erikoiseksi sekin, että vaikka komissiolla ovat tiedossaan Ruotsin kokemuksesta saadut opit ja kielteiset vaikutukset, veroa ehdotetaan siitä huolimatta EU-alueelle.

Ehdotuksen oikeudellinen perusta on välillisiä veroja koskevassa Lissabonin sopimuksen 113 artiklassa. Voidaan kyseenalaistaa, kuuluuko varainsiirtovero komission toimivaltaan.

Komission tavoitteena on saattaa vero voimaan vuoden 2014 alusta. Ehdotus veron tuottojen jakamisesta komission ja jäsenvaltioiden kesken annetaan myöhemmin.

Komission ehdotus EU-varainsiirtoveroksi (pdf)

Lisätietoja:
Rahoitusasiantuntija Tommi Toivola ja Brysselin toimiston päällikkö Tytti Peltonen

 

Kommentteja 0 kpl

Kommentoi

Lisää aiheesta

• Euroopan parlamentin mietintöluonnos pyrkii transaktioveron aukottomuuteen
• Asetus johdannaissopimuksista tuo yrityksille merkittäviä uusia velvollisuuksia
• Keskustelu transaktioverosta kuumenee
• Riskipääomasijoituksia helpottavan asetuksen käsittely alkaa Euroopan parlamentissa
• Loppusuora häämöttää rahoitusalan sääntelyn uudistamisessa