Harmaan talouden torjuminen vaatii lisätoimia

 Print

10.01.2011

Harmaa talous vaikeuttaa rehellisesti toimivien yritysten kilpailutilannetta. Harmaan talouden vuoksi yhteiskunnalta jää myös huomattava määrä veroja ja maksuja saamatta. Ongelma on pahin rakennus- ja ravintola-alalla.

Elinkeinoelämän keskusliitto
Matkailu- ja Ravintolapalvelut
Rakennusteollisuus

Harmaa talous vaikeuttaa rehellisesti toimivien yritysten kilpailutilannetta. Harmaan talouden vuoksi yhteiskunnalta jää myös huomattava määrä veroja ja maksuja saamatta. Ongelma on pahin rakennus- ja ravintola-alalla.

Vaikka harmaan talouden torjumiseksi on tehty useita erilaisia toimia, tarvitaan uusia ratkaisuja. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Rakennusteollisuus RT sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ovat yhdessä koonneet toimenpide-esitykset talousrikollisuuden ja harmaan talouden kitkemiseksi.

Keskeisiksi keinoiksi on nostettu verotunnisteen käyttöönotto sekä viranomaisten tietojenvaihdon ja valvonnan tehostaminen. Viranomaisvalvontaan tarvitaan lisää resursseja ja oikeanlaista kohdentamista. Puutteellinen viranomaisvalvonta mahdollistaa nykyisten lakien ja sopimusten noudattamatta jättämisen.

Kunnon työkaluilla tehoa rakennusalan valvontaan

Rakennusalalla tarvitaan entistä tehokkaampia valvontatapoja, koska vaihtuvat työmaat ja yhteistyökumppanit tekevät alasta vaikeasti hallittavan.

Työntekijöiden verotuksen valvontaa voitaisiin huomattavasti helpottaa säätämällä verotunniste pakolliseksi rakennusalalla työskenteleville. Ulkomaalaisten olisi haettava se ennen työskentelyn aloittamista. Verotunnisteen avulla verottaja voisi seurata ulkomaalaisten työntekijöiden Suomessa oleskelun kestoa ja verosäännösten noudattamista.

Rakennustyömaan päätoteuttajalle tulee säätää velvollisuus pitää luetteloa työmaalla olevista työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista. Alihankkijoille puolestaan tulisi säätää velvollisuus ilmoittaa luetteloon tarvittavat tiedot työntekijöistään päätoteuttajalle. Päätoteuttajan olisi ilmoitettava luettelon tiedot säännöllisesti verottajalle. Ilmoitettaviin tietoihin sisältyisi muun muassa verotunnisteet, jolloin verottaja saisi ajantasaista tietoa työmailla työskentelevistä työntekijöistä.

Rakennusurakoiden tilaajille tulee lisäksi säätää velvollisuus ilmoittaa verottajalle kaikki alihankkijoille maksamansa urakkasummat. Vertaamalla urakka- ja työntekijätietoja muilla tavoin saamiinsa tietoihin verottaja pystyisi kohdistamaan tarkastuksiaan mahdollisiin harmaan talouden ja pimeän työn harjoittajiin.

Jotta toimenpiteillä päästään toivottuun tulokseen, myös verohallinnon on uudistettava toimintatapojaan siten, että se pystyy täysimääräisesti hyödyntämään tietoja. Tietojärjestelmiä on kehitettävä ja tarkastustoimintaa on lisättävä ja suunnattava työmaille.


Ravintola-alan valvonta riskiperusteiseksi

Matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä säännellään ja valvotaan tarkasti. Pääosa valvonnasta kohdistetaan kuitenkin vastuullisesti toimivien yritysten tarkastamiseen. Samaan aikaan väärin toimivia yrityksiä ei valvota tehokkaasti.

Viranomaisvalvonnassa on otettava käyttöön systemaattinen riskien arviointi. Näin voitaisiin tunnistaa ongelmat ja kohdentaa valvonta niiden aiheuttajiin.

Suomeen on syntynyt satoja laittomasti alkoholia anniskelevia yrityksiä. Suuri osa näistä on myös elintarvikevalvonnan ulottumattomissa. Aluehallintoviranomaisille on annettava valtuudet valvoa myös niitä ravintoloita, joille ei ole myönnetty anniskelulupaa. Elintarvikelakia uudistettaessa on varmistettava, että valvonta kohdistuu kaikkiin elintarvikkeita tarjoaviin yrityksiin.

Valvonnan helpottamiseksi ravintolat voidaan velvoittaa tekemään alkoholiostot ainoastaan anniskelulupanumerolla ja omavalvonta voidaan säätää pakolliseksi.

Viranomaisten tietojenvaihtoa ja valvontaa on tehostettava

Viranomaisten välistä yhteistyötä on lisättävä harmaan talouden torjunnassa. Tietojen vaihdon tulee olla joustavaa ja nopeaa.

Verottajan sekä eläke- ja vakuutuslaitosten tulisi toimia yhteistyössä. Verojen ja työnantajamaksujen laiminlyöntejä ja valvontaa pitää tarkastella kokonaisuutena.

Erityisesti rakennustyömailla ja ravintola-alalla tapahtuvaa viranomaisvalvontaa tulee lisätä. Työsuojeluviranomaisten ja verotarkastajien suorittaman valvonnan pitää näkyä ja tuntua. Esimerkiksi ulkomaisen työvoiman määrän voimakas kasvu rakennusalalla edellyttää työehtoja ja verotusta valvovien viranomaisten resurssien vahvistamista.

Myös koko yhteiskunnan tietoisuutta harmaan talouden aiheuttamista ongelmista on edelleen lisättävä. Viranomaisten ja järjestöjen yhteistyössä tulisikin toteuttaa harmaan talouden vastainen tiedotuskampanja.

Harmaan talouden torjumiseksi on tehtailtu myös toteuttamiskelvottomia ehdotuksia

Harmaan talouden ympärillä käyty vilkas keskustelu on johtanut myös siihen, että eri tahoilta on tehtailtu joukko toteuttamiskelvottomia ehdotuksia.

On vaadittu muun muassa sitä, että työn teettäjä olisi vastuussa ulkomaisen työnantajan kanssa ulkomaisen työntekijän veroista. Esitystä ei voida hyväksyä, koska työn teettäjän vastuu ei voi olla ulkomaisten sopimuskumppanien kanssa kotimaisia kumppaneita laajempi.

On myös esitetty tilaajan vastuun ulottamista koko aliurakointiketjuun. Tämä ei ole mahdollista, koska tilaaja ei käytännössä kykene tarkistamaan kaikkien alihankintaketjun yritysten taustoja. Kullakin alihankkijalla tulee olla vastuu seuraavan portaan yrityksen taustoista, kuten nykyinen tilaajavastuulaki edellyttää.

Lisätietoja mm.
johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara, EK, puh. 040 557 4937, varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi, MaRa, puh. 040 736 7705,
johtaja Tapio Kari, RT, puh. 0500 300 990

Hae tästä osiosta


Kohdista hakusi
Tarkennettu haku »

Lisää aiheesta