Keskustelu transaktioverosta kuumenee

09.02.2012

Euroopan komissio antoi viime syyskuussa direktiiviehdotuksen EU-varainsiirtoverosta (ns. transaktioverosta). Keskustelu asiasta käy nyt kiivaana. Komissio on ilmoittanut, että se aikoo julkistaa lähiaikoina uuden arvion veron käyttöönoton vaikutuksista. Ennakkotietoina on kerrottu, että veron negatiiviset vaikutukset olisivat pienemmät kuin aiemmassa vaikutusarviossa arvioitiin.

Tanskan EU-puheenjohtajuuskauden prioriteeteissa vero ei nouse kovin korkealle. Työohjelmassa mainitaan, että veroa koskevat tekniset keskustelut aloitetaan ja asia on otettu alustavasti neuvoston kesäkuun kokouksen agendalle.

Äänekästä vastustusta, varauksetonta kannatusta

Iso-Britannia ja Ruotsi vastustavat veroa äänekkäimmin. Kriittisiä äänenpainoja kuuluu myös joistakin euromaista, kuten Irlannista ja Hollannista. Toisaalta Ranska ja Saksa ovat ajaneet veron nopeaa käyttöönottoa, ja Ranska on ilmoittanut ottavansa sen käyttöön elokuussa. Useissa puheenvuoroissa on myös tuotu esille mahdollisuus veron käyttöönottoon esimerkiksi vain euroalueella.

Veroa käsiteltiin myös marraskuussa G20-maiden kokouksessa Cannesissa. Veron globaalista käyttöönotosta ei ole yhteisymmärrystä, eikä sitä tue myöskään selvitys, jonka kansainvälinen valuuttarahasto teki G20-maille rahoitusalan verottamisesta.

Siirtymisriski ymmärretään usein väärin

EK:n mielestä keskeistä on ottaa huomioon veron negatiivinen vaikutus bkt:hen, kasvuun, investointeihin sekä eurooppalaisten yritysten ja pääomamarkkinoiden kansainväliseen kilpailukykyyn. Vero ja sen seurausvaikutukset kasvattaisivat rahoitustransaktioiden sekä yritysten pääomahuollon ja rahoituksen kustannuksia eikä vastaavaa lisäkustannusta olisi EU:n ulkopuolella. Tästä seuraa myös riski, että pääomamarkkinoiden aktiviteetti siirtyy EU:n ulkopuolelle.

Siirtymisriski ymmärretään usein väärin ja sitä vähätellään perusteettomasti. On mahdollista, että transaktioita siirretään kustannusten alentamiseksi kolmansiin maihin. Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään siitä, voiko veron välttää siirtämällä transaktiot aktiivisesti veroalueen ulkopuolelle. Kyse on myös siitä, että kansainvälisten pääomamarkkinoiden painopiste joka tapauksessa siirtyy veroalueen ulkopuolelle, koska ulkopuolisen alueen suhteellinen houkuttelevuus kasvaa veron sekä vähentäessä aktiviteettia veroalueella että siirtäessä sitä alueen ulkopuolelle.

Kerran pois lähtenyttä markkinaa vaikea saada takaisin

Euroalueella ei ole muuta EU:ta tai sattumanvaraisesti valittuja maita kummempaa yhteyttä veroon. Suomen pääomamarkkinoiden ja yritysten kilpailukyvylle EU-aluetta pienempi vero, esimerkiksi euroalueen vero, olisi kaikkein huonoin vaihtoehto. Euroalueen toimijat voisivat siirtää helposti toimintojaan sen ulkopuolisiin EU-maihin, kuten lähellä sijaitsevaan Ruotsiin. Sen takaa jo itse EU:n perussopimus ja pääomien vapaa liikkuvuus.

Kerran pois siirtynyttä likviditeettiä ja pääomamarkkinaa on vaikea saada takaisin. Suomen markkinat kärsisivät siirtymävaikutuksista pienen kokonsa vuoksi suhteellisesti enemmän kuin suuremmat markkinat. Pääomamarkkinoita tarvitaan, jotta rahoitusjärjestelmä ja yritysten pääomahuolto voivat toimia.

EK tähdentää, ettei transaktioveroa pidä ottaa käyttöön EU-alueella ja Suomen pitäisi torjua aloitteet EU:ta pienemmästä veroalueesta.


Komission ehdotus transaktioverosta:
http://ec.europa.eu/taxation_customs/resources/documents/taxation/other_taxes/financial_sector/com(2011)594_en.pdf

EU-varainsiirtovero olisi kova takaisku pääomamarkkinoille (EK:n nettiuutinen 18.10.2011)
http://www.ek.fi/ek/fi/euvarainsiirtovero_olisi_kova_takaisku_paaomamarkkinoille-8050?pid=6186

Lisätietoja:
Rahoitusasiantuntija Tommi Toivola ja EK:n Brysselin toimiston päällikkö Tytti Peltonen


 

Kommentteja 0 kpl

Kommentoi

Jaa