Komissio ehdottaa EU:hun yhteistä kauppalakia

18.10.2011

Komissio antoi ehdotuksensa yhteiseksi eurooppalaiseksi kauppalaiksi lokakuun puolivälissä. Tavoitteena on, että lakia olisi mahdollista soveltaa koko EU:n alueella vaihtoehtona jäsenmaiden kansallisille sopimusoikeuslainsäädännöille.

Ehdotusta aletaan nyt käsitellä neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Kauppalain hyväksyminen edellyttää, että neuvosto ja parlamentti saavuttavat siitä yhteisen näkemyksen.

Vaihtoehto kansalliselle lainsäädännölle

Ehdotuksen keskeinen lähtökohta on, että yhteinen eurooppalainen kauppalaki ei korvaisi tai muuttaisi EU-maiden kansallisia sopimusoikeuslainsäädäntöjä kuluttajansuojalainsäädäntö mukaan lukien. Se kuitenkin loisi kansallisten lainsäädäntöjen rinnalle vaihtoehtoisen sopimusoikeudellisen säännöstön, jonka sopijaosapuolet – yritys ja kuluttaja tai kaksi yritystä – voisivat valita sovellettavaksi sopimukseensa. Tällaisissa tilanteissa kauppalaki syrjäyttäisi sopimukseen muutoin sovellettavaksi tulevan kansallisen sopimusoikeuslainsäädännön. 

Kauppalain soveltamisala olisi rajattu. Lähtökohtaisesti lakia olisi mahdollista soveltaa vain tavaran kauppaa ja digitaalisia sisältöjä koskeviin sopimuksiin ja vain, jos on kyse rajat ylittävästä sopimuksesta eli sopijaosapuolten kotipaikat sijaitsevat eri EU-maissa.

Sisällöllisesti ehdotettu kauppalaki on laaja: se sisältää lähes 200 artiklaa, ja säännöstö kattaisi laajasti sopimusoikeuden elementit sopimuksen solmimisesta sopimuksen täytäntöönpanoon. 

Ehdotus yhteiseksi eurooppalaiseksi kauppalaiksi on lopputulos vuosia kestäneestä valmistelusta. Ensimmäisen tiedonannon eurooppalaisen sopimusoikeuden kehittämisestä komissio julkaisi jo vuonna 2001. Sen jälkeen komissio on järjestänyt julkisia kuulemisia ja rahoittanut asiaa koskevaa akateemista työtä.

Sopimusvapaus keskeistä yritysten välisissä sopimuksissa

EK pitää tärkeänä yritysten toimintaympäristön vahvistamista ja sisämarkkinoiden esteiden poistamista.

EK kuitenkin katsoo, että yhteisen eurooppalaisen kauppalain kaltaiseen sopimusoikeuden vaihtoehtoiseen instrumenttiin liittyy useita avoimia ja arvioitavia kysymyksiä. Ne koskevat mm. oikeusvarmuutta, kilpailuedellytysten tasapuolisuutta sekä sääntely-ympäristön selkeyttä ja toimivuutta.

Lisäksi EK korostaa, että EU-tason toimille ei ole tarvetta yritysten välisissä sopimuksissa. Näiden sopimusten keskeinen periaate on sopimusvapaus, ja osapuolilla on vapaus valita sopimukseensa sovellettava lainsäädäntö. Se tarkoittaa, että EU-maiden sopimusoikeuslainsäädännön eroilla ei ole käytännössä suurta merkitystä yritysten välisissä sopimuksissa.

Lue lisää komission uutissivuilta

Lisätietoja:
Asiantuntijat Niina Harjunheimo ja Minna Etu-Seppälä

Kommentteja 0 kpl

Kommentoi

Jaa