Komissio ehdottaa uutta varainsiirtoveroa osana EU-budjetin uudistusta

 Print

01.07.2011

Euroopan komission ehdottaman uuden varainsiirtoveron kustannukset tulisivat suoraan asiakkaiden, rahoituspalveluja käyttävien yritysten, kuluttajien ja julkisten toimijoiden maksettavaksi ja lisäisivät rahoituksen kustannuksia.

EU:n sisäinen varainsiirtovero myös heikentäisi eurooppalaisten yritysten globaalia kilpailukykyä. Uhkana on myös, että sähköisesti tapahtuvat transaktiot ja markkinapaikat siirtyisivät Euroopan ulkopuolelle. Tämä heikentäisi oleellisesti rahoitusjärjestelmän toimivuutta Euroopassa. 

Uusi EU-ALV lisäisi todennäköisesti palvelujen ja tavaroiden hintoja tilanteessa, jossa monissa jäsenvaltioissa on muutoinkin paineita korottaa kansallisia arvonlisäveroprosentteja. Lisäksi uusi vero lisäisi yritysten hallinnollisia kustannuksia.
 
Tällä hetkellä EU:n menot katetaan suurimmaksi osaksi jäsenmaiden bruttokansantuotteen perusteella maksamalla osuudella. Tämä on johtanut maiden nettoasemaa koskevaan keskusteluun ja vaikeuttanut uudistusten läpivientiä. Nyt komissio ehdottaa jäsenmaksujen yksinkertaistamista, ylärajan asettamista ja korjausmekanismin asteittaista poistamista. Lisäksi komissio ehdottaa, että osa varoista kerättäisiin uudella varainsiirtoverolla ja EU-arvonlisäverolla.

EK:n näkemyksen mukaan komission esittämät ehdotukset unionin uusiksi omiksi varoiksi eivät ole toteuttamiskelpoisia. Jäsenmaksujärjestelmää pitää yksinkertaistaa ja maksualennuksista on pyrittävä eroon.

Edessä tiukat neuvottelut

Monivuotisen kehyksen hyväksyminen ja EU:n oman rahoituksen järjestäminen edellyttävät neuvostolta yksimielisyyttä ja parlamentin hyväksyntää, joten Puolan ja Tanskan EU-puheenjohtajakaudella on edessä tiukat neuvottelut. Suuria kiistakapuloita tulevat todennäköisesti olemaan rahoituskehysten taso ja unionin oman rahoituksen järjestäminen.

Euroopan komissio antoi keskiviikkona EU:n monivuotista rahoituskehystä ja EU:n omia varoja koskevat ehdotukset. EU:n budjetti on tärkeä työväline jäsenmaiden yhteistyön kehittämisessä. EU:n vuosittainen budjetti noudattaa monivuotisia rahoituskehyksiä. Seuraava kehyskausi alkaa vuoden 2014 alusta ja päättyy 2020.

EU:n tämän vuoden budjetti on 142 miljardia euroa eli noin prosentti jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Komissio esittää EU:n budjetin korottamista 5 %:lla. Nettomaksajat Iso-Britannian johdolla ajavat budjettiin leikkauksia tai ainakin sen jäädyttämistä.

EU-budjetin tulee heijastella selkeämmin Eurooppa 2020 -strategiassa esitettyjä EU:n pitkän aikavälin tavoitteita. Lisäpanostuksia pitäisi erityisesti suunnata tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, joilla voidaan edistää kilpailukykyä. Nykyisin EU:n rahoituskehyksestä vain runsaat 9 % käytetään kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailukyvyn vahvistamiseen. Tämä edellyttää budjettivarojen uudelleen kohdentamista ja mm. leikkauksia maataloustukibudjettiin.  

Lisätietoja: EK:n Brysselin toimiston päällikkö Tytti Peltonen, puh. +32 475 240 190

Kommentteja 0 kpl

Kommentoi

Print

Jaa

Hae tästä osiosta


Kohdista hakusi
Tarkennettu haku »

Lisää aiheesta