Koulutuksen läpileikkaavaksi teemaksi luovuuden kehittäminen

 Print

24.05.2011

Olemme siirtyneet teollisuusyhteiskunnasta kohti tietoyhteiskuntaa ja ns. kokeilutaloutta. Kokeilutaloudessa keskeistä on uusien ratkaisujen luominen vanhojen toimintatapojen toistamisen sijaan.

Tämän muutoksen vuoksi luovuuden edistäminen on nostettava kaiken koulutuksen läpileikkaavaksi teemaksi. Luovuus merkitsee vaihtoehtoisten toimintatapojen hahmottamista jokapäiväisessä arjessa eli ns. mahdollisuusajattelua.

Koulutuksessa on panostettava taitoihin tietojen rinnalla ja yhdessä tekemiseen yksilösuorittamisen sijaan. Sirpaleisista oppisisällöistä on siirryttävä kohti ilmiöiden hahmottamista ja ongelmien ratkaisemista, todetaan tänään julkaistussa EK:n kolmivuotisen Oivallus-hankkeen loppuraportissa.

Tulevaisuuden koulutus valmentamaan ennakkoluulottomia kokeilijoita

Työn luonne muuttuu tulevaisuudessa yhä enemmän ”nuotittomaksi”. Yhä useammissa töissä menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi tai edes ítse tavoitteet eivät ole ennalta määrätyt. Tällaisissa töissä kaivataan erilaista osaamista kuin sellaisissa, joissa tavoitteet ja menetelmät niihin pääsemiseksi tiedetään tarkkaan.

Koulutammeko silti edelleen ihmisiä tarkkarajaisiin, yksinäistä työpanosta vaativiin töihin, vaikka työelämä muuttuu toiseen suuntaan?

Suomalainen koulutus on tuottanut hyviä yksilösuorittajia. Tämä ei enää riitä. Koulutuksen läpileikkaavaksi teemaksi tulee nostaa luovuus ja sitä lähellä oleva yrittäjämäinen asenne. Molemmat viittaavat kykyyn ja haluun nähdä mahdollisuuksia ja tarttua niihin.

Yrittäjyyttä ei tässä yhteydessä tule nähdä yrittäjyyskursseina tai ainoastaan yrittäjäksi kasvattamisena. Sillä tarkoitetaan ennakkoluulotonta kokeilemista, virheitä pelkäämätöntä asennetta ja innostunutta uusien toimintatapojen keksimistä.

Koulutuksen avainkysymys on miten opitaan

Suomalainen koulutusjärjestelmä on vahva tiedollisten valmiuksien kasvattamisessa. Faktatietojen opettamiseen keskittyvä koulutus tuottaa kuitenkin pahimmillaan mekaanisia tiedon omaksujia ja varovaisia tiedon käyttäjiä. Puhe taidoista pehmeinä osaamisina paljastaa, että taidot on usein Suomessa nähty apteekin hyllyltä käyttöön otettaviksi eikä niitä ole arvostettu tarpeeksi. Taitoja opitaan tekemällä, siis käyttämällä niitä käytännössä tekemällä oppien.

Ryhmissä yhteisöllisesti oppiminen kehittää sekä luovuutta että yrittäjämäistä otetta. Tulevaisuuden töihin valmentavassa koulutuksessa oppimisen tavat muistuttavatkin ”nuotittoman” työn tekemisen tapoja. Koulutuksessa on panostettava yhdessä tekemiseen ja kokeilemiseen pänttäämisen sijaan.

Opettamisen muututtava yksityisasiasta yhteiseksi asiaksi

Oppilaat omaksuvat yhteisöllisen toimintakulttuurin silloin, jos he yhdessä oppimisen lisäksi näkevät yhdessä tekemistä ympärillään. Opettaminen ei saisi olla yksityisasia.

Myös oppimisen arviointi on keskeinen muutosten toteuttamisen väline. Jos arvostetaan vain oikeassa olemista, virheitä aletaan pelätä eikä uusia ratkaisutapoja uskalleta kokeilla. Tutkintouskosta on siirryttävä oppimis- ja osaamisuskoon.

Oivalluksen loppuraportissa tarkastellaan 2020-luvun työelämään valmentavaa oppimista ja koulutusta. Oivallus-hanketta ovat EK:n lisäksi rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto ja Opetushallitus.

Oivallus-hankkeen loppuraportti (pdf)

Oivallus-hankkeen kotisivut

Lisätietoja:

Timo Kekkonen, EK, ohjausryhmän puheenjohtaja, Oivallus-hanke, 050-500 3214
Kirsi Juva, EK, projektipäällikkö, Oivallus-hanke, 040-861 7928

Kommentteja 0 kpl

Kommentoi

Hae tästä osiosta


Kohdista hakusi
Tarkennettu haku »

Lisää aiheesta