Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän ehdotuksesta yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen (EK/2011/671)

15.12.2011

EK on antanut lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän ehdotuksesta yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen.

Koulutus

Pidättekö ehdotettuja koulutusosion rahoitustekijöitä ja niiden painotuksia tarkoituksenmukaisina?

EK on pääpiirteittäin tyytyväinen tapaan, millä ehdotettu malli siirtää koulutustoiminnan rahoituksen painopistettä esimerkiksi tutkintotavoitteista suoritettuihin tutkintoihin ja muutenkin enemmän laatuun ja vaikuttavuuteen. On kuitenkin erittäin tärkeää, että opiskelijapalautteen rinnalle kehitetään työnantajapalaute.

On hienoa, että kansainvälisyydestä palkitaan. EK olisi kuitenkin toivonut ehdotettua monipuolisempia mittareita suuremmalla painoarvolla. Esimerkiksi opettaja- ja muuta henkilöstöä olisi kannustettava kansainväliseen verkostoitumiseen.

Yliopistot ovat elinkeinoelämälle merkittävä rekrytointikanava. Valmistuneilla on oltava riittävät valmiudet toimia erilaisissa tehtävissä. EK uskoo, että valmistuneiden hyvään työllistymiseen yltävät yliopistot on mahdollista tunnistaa, ja erinomaisuudesta tulee silloin myös palkita. Työllistymismittarin painoarvoa tulee tällöin nostaa. 

Malli kannustaa yliopistoja huolehtimaan opiskelijoiden edellytyksistä nykyistä sujuvampiin ja kokonaisvaltaisempiin opintoihin ja valmistumiseen entistä nopeammin ja varhemmin. Kestää aikansa, ennen kuin yliopistojen oppimiskulttuuri muuttuu niin, että esimerkiksi elinkeinoelämäyhteys ja tekemällä oppiminen integroituu osaksi opintoja eikä hidastuta valmistumista. Osaamisen laadusta on pidettävä tiukasti kiinni samalla kun opintoprosesseja trimmataan.

Malli ei saa aiheuttaa perusteettomia tai liian äkillisiä heilahteluja rahoituksen jakautumiseen. Edistyminen on kuitenkin varmistettava. Jatkokehityksen välitön käynnistäminen on siis välttämätöntä.

Pidättekö ehdotettuja koulutusosion muita tekijöitä tarkoituksenmukaisina?

Koulutusosion rahoitusmalli vastaa EK:n odotuksia lähtökohtana, jolla yliopistoja kannustetaan kohti visiota 2020. Työnantajapalautejärjestelmän kehittäminen pitää kuitenkin aloittaa välittömästi niin, että tähdätään sen sisällyttämiseksi rahoitusmalliin samaan aikaan kuin opiskelijapalaute eli vuodesta 2015 alkaen. EK tarjoaa apua työnantajapalautteen rakentamisessa siten, että aikataulu olisi mahdollinen.

EK ehdottaa, että painoarvo olisi sama kuin opiskelijapalautteella. Tämä merkitsisi vastavuoroisesti joidenkin kriteerien painoarvon alenemista. Asia täytyy harkita tarkkaan, mutta tässä vaiheessa näyttäisi perustellulta että työnantajapalaute olisi samalla painoarvolla kuin opiskelijapalaute vuodesta 2015 alkaen ja vaikuttaisi joko suoritettujen tutkintojen painoarvoon, 55 op suorittaneiden painoarvoon tai mahdollisesti molempiin.

Tutkimus

Pidättekö ehdotettuja tutkimusosion rahoitustekijöitä ja niiden painotuksia tarkoituksenmukaisina?

Ehdotus tutkimusosion rahoitustekijöiksi on selkeä parannus nykyiseen rahoitusmalliin. Tärkeitä muutoksia ovat opetus- ja tutkimushenkilötyövuosien jättäminen pois, julkaisujen painoarvon nostaminen ja kansainvälistymisen nykyistä vahvempi huomioiminen.

Se, että kilpailtuun tutkimusrahoitukseen on sisällytetty kotimaisilta ja kansainvälisiltä yrityksiltä tuleva rahoitus, on tärkeä uudistus. Se luo kannusteita nykyistä tiiviimpään elinkeinoelämäyhteistyöhön, josta strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit ovat hyvä esimerkki.

Ohut kansainvälistyminen on yleisesti ottaen myös yksi merkittävistä yliopistojen tutkimustoiminnan heikkouksista. Tutkimus- ja innovaationeuvosto asetti viimeisimmässä linjausraportissa tavoitteeksi kaksinkertaistaa EU-rahoituksen osuus yliopistojen ja tutkimuslaitosten koko TI-rahoituksesta 2010-luvulla. Rahoitusmallissa tulisi vielä harkita kansainvälisen kilpaillun tutkimusrahoituksen osuuden nostamista 3 prosentista, jotta luotaisiin vahvempi kannuste tutkimus- ja innovaationeuvoston asettaman tavoitteen saavuttamiseksi. EU:n rakennerahastorahoituksen jättäminen pois kilpaillusta tutkimusrahoituksesta on oikea ratkaisu ja korostaa pyrkimystä tutkimustoiminnan korkeaan laatuun.

Pidättekö ehdotettuja tutkimusosion muita tekijöitä tarkoituksenmukaisina?

Työryhmän ehdotuksessa tohtorikoulutukseen liittyvä rahoitus määräytyy suoritettujen tohtorintutkintojen eikä tutkintotavoitteiden perusteella, mikä on hyvä uudistus.

Tohtorintutkintojen tavoitemääristä sopiminen yliopistokohtaisesti alakohtaisuuden sijasta lisää oikealla tavalla yliopistojen toiminnan joustavuutta ja huomioi monitieteisen tutkimuksen tärkeyden. Tohtorintutkintojen tavoitemäärä toimisi rahoitusta rajaavana enimmäismääränä niin, ettei sitä ylittävistä tutkinnoista myönnetä rahoitusta. Tämä hillitsee tutkintojen määrän nostamista laadun kustannuksella. Malli kannustaa siihen, että tutkintojen määrä olisi mahdollisimman lähellä sille annettua tavoitetta. Tämän vuoksi tohtorintutkintojen tavoitemäärien asettamisprosessin on oltava laadukas.

Työryhmän ehdotuksen mukaisesti on tärkeää huolehtia siitä, ettei tohtoriohjelmien palkkarahoihin kohdennetun korvamerkinnän poisto heikennä toiminnan laatua.

Julkaisufoorumin kehittäminen on keskeinen osa rahoitusmallin uudistamista. Jatkossa järjestelmää pitää pyrkiä edelleen kehittämään siihen suuntaan, että se ottaisi huomioon eri alojen toisistaan poikkeavat julkaisukäytännöt.

Koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet

Pidättekö ehdotettuja koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet –osion rahoitustekijöitä ja niiden painotuksia tarkoituksenmukaisina?

Koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet -rahoitusosuuden avulla yliopistoja on ohjattava profiloitumiseen, rakenteelliseen kehittämiseen, vetovoimaisiin ja kilpailukykyisiin osaamiskeskittymiin, kansainvälistymiseen ja myös yrittäjyyden ja innovaatioiden edistämiseen. Kaikille sidosryhmille on tehtävä näkyväksi, mihin mallin perusteella jaettavassa rahoituksessa kannustetaan ja ohjataan.

Esityksen mukaisesti strategiarahoitusosuuden painoarvo olisi merkittävä, 10 % koko perusrahoituksesta. Yliopistojen ja OKM:n välillä sovituilla seurantaindikaattoreilla ei olisi kuitenkaan suoraa rahoituskytkentää. Strategiarahoituksen jakoperusteet eivät siksi ole ehdotuksessa vielä riittävän läpinäkyvät.

On hyvä, että alojen erilaiset rahoitustarpeet otetaan huomioon.

Rahoitusmallikokonaisuus

Palveleeko työryhmän laatima rahoitusmalliehdotus yliopistolaitokselle 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamista (laadukkaampi, vaikuttavampi, profiloituneempi, kansainvälisempi ja tehokkaampi)?

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mielestä työryhmän ehdotus muuttaa yliopistoille myönnettävän perusrahoituksen määräytymistä kannatettavalla tavalla. Painopistettä siirretään laatuun ja toiminnan tehokkuuteen. On ymmärrettävää, ettei malliin haluta tehdä kerralla liian radikaaleja muutoksia.

Rahoitusmalli kannustaa yliopistoja toiminnan kehittämiseen ja siten johtaa yliopistolaitoksen yleisen tason nostamiseen. Samalla se palkitsee yliopistoja, jotka saavuttavat toiminnassaan huipputason.

Jatkossa rahoitusmallia on kehitettävä niin, että se tukee yliopistolaitoksen heikkouksien kääntämistä vahvuuksiksi, esimerkkeinä kansainvälistyminen ja profiloituminen. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuten uusien, osaamispohjaisten työpaikkojen syntymistä ja elinkeino- ja yhteiskuntarakenteemme uudistumista tulisi edistää kaikin tavoin myös rahoituksellisin keinoin.

On myös ratkaistava, miten yliopistoja palkitaan tavoitteissa etenemisestä rahoituksen ”nollasummapelistä” huolimatta.

Muuta lausuttavaa rahoitusmallista

EK kertaa toiveensa, että työnantajapalautteen kehittäminen opiskelijapalautteen rinnalle tulisi käynnistää mahdollisimman pian.

EK:n mielestä rahoitusmallin kehittäminen ei saa muutenkaan pysähtyä tähän työryhmän esitykseen, vaan kehittämistä täytyy jatkaa välittömästi. Moniin keskeisin tavoitteisiin liittyvän luotettavan tietopohjan ja siihen perustuvien indikaattoreiden luominen ja testaaminen on pitkä ja työläs prosessi. On välttämätöntä varmistaa, että valittavien rahoitusindikaattorien ohjausvaikutus vie toimintaa oikeaan suuntaan. Koska tavoitteena on tiivistää yliopistojen vuorovaikutusta entisestään muun yhteiskunnan kanssa, sidosryhmien on toivottavaa olla mukana rahoitusmallin jatkokehitystyössä.

Eräs esitetyn mallin vahvuuksista on sen selkeys. Indikaattorit keskittyvät riittävästi yliopistoille asetettuihin suoriin tavoitteisiin ja jättävät siten yliopistojen itsensä päätettäväksi, millä toimenpiteillä näihin tavoitteisiin päästään.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Innovaatioympäristö ja osaaminen


Timo Kekkonen
Johtaja