Luottamus palaamassa Venäjän markkinoihin

15.03.2010

Käänne Venäjän taloudessa alkaa näkyä tänä vuonna myös ulkomaankaupassa. Jos talouskehitysministeriön kasvuarvio toteutuu, Venäjän tuonti voi kasvaa jopa viidenneksen, arvioi Timo Laukkanen maaliskuun Primassa.

Venäjän bruttokansantuote supistui viime vuonna noin kahdeksan prosenttia, mutta loppuvuonna itänaapurin taloudessa alkoi jo näkyä merkkejä paremmasta. Maan talouskehitysministeriö ennustaa tämän vuoden talouskasvuksi 3–3,5 prosenttia öljyn 70 dollarin tynnyrihinnalla.

EK:n asiantuntija Timo Laukkanen arvioi maaliskuun Prima-lehdessä, että käänne Venäjän taloudessa alkaa näkyä tänä vuonna myös ulkomaankaupassa.

- Jos talouskehitysministeriön arvio talouskasvusta toteutuu, se tietäisi 15–20 prosentin kasvua Venäjän tuontiin.

Venäjä on säilyttänyt asemansa Suomen keskeisenä kauppakumppanina rajusta laskusta huolimatta. Se oli viime vuonna Suomen kolmanneksi suurin vientimaa Saksan ja Ruotsin jälkeen.

Venäjällä varaa elvyttää

Venäjän valtiontaloudessa on varaa elvytykseen ja tulonsiirtoihin. Maan valuuttavaranto oli tammikuussa yli 430 miljardia dollaria, ja valtion vararahastoissa oli runsaat 150 miljardia dollaria. Ulkomaista velkaa maalla oli vuoden vaihteessa vain 30 miljardia dollaria. Yritysten ja pankkien 425 miljardin dollarin velkataakka jarruttaa tosin investointeja.

Suomalaisten viejien mahdollisuuksia varjostaa Venäjän tavoite vähentää riippuvuutta muun muassa ulkomaisista elintarvikkeista ja lääkkeistä. Esimerkiksi lihan ja siipikarjan tuontikiintiöitä on kiristetty ja lääkkeiden hintavalvontaa lisätty.

- Toisaalta Venäjä tarvitsee jalostettuja tuotteita, joita maassa ei valmisteta riittävästi. Muun muassa kemianteollisuuden vienti Suomesta on vetänyt suhteellisen hyvin samaan aikaan kuin monilla muilla toimialoilla on ollut todella kovaa pudotusta, Laukkanen toteaa.

Rakennusala herää hitaasti

Suomalaiset konepajat joutuvat vielä odottamaan suurten investointien käynnistymistä Venäjällä. Myös rakentamisalalla elpyminen on hidasta.

- Monelle toimialalle on kuitenkin kertynyt patoutunutta kysyntää taantuman aikaan. Ennen pitkään koneita ja laitteita on pakko uusia ja autoihin on vaihdettava renkaita. Jo tämä tuo mukanaan ainakin jonkinlaista kasvua, Laukkanen arvioi.

Finpron mukaan Venäjälle on etabloitunut runsaat 600 suomalaista yritystä, joista yli puolet toimii Pietarin seudulla. Niiden palveluksessa työskentelee lähes 50 000 henkilöä. Suomalaisyritykset ovat tehneet itänaapuriin arviolta noin kuuden miljardin euron investoinnit. Suurin suomalainen investoija venäjällä on Fortum.

Lue koko artikkeli Prima 2/2010

Lisää aiheesta

• BusinessEurope ehdottaa teollisuussopimusta EU:lle
• Talouskasvun viivelähtöä yhä odotetaan
• EU uudistaa tuontisuojainstrumenttien lainsäädäntöä
• Suomi ei lähde Milanon maailmannäyttelyyn
• Emma Marcegaglia BusinessEuropen puheenjohtajaksi
• Ministeri Stubb vauhditti pk-yritysten vientiä
• Kansainvälistymisapua yrityksille Team Finlandin hengessä
• Cleantech – kehitysyhteistyön ja yrittäjyyden yhteinen agenda
• EK:n johtaja Timo Kekkonen: Innovaatiotulojen verokannusteesta uusi menestystekijä Suomelle
• Leena Mörttinen EK:n johtajaksi