Maksuviivästysdirektiivi astui voimaan EU:ssa

Print

09.03.2011

Maksuviivästyksiä koskeva direktiivi on astunut voimaan 8.3.2011. Jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa panna uudet säännökset täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä.


EU-mailla on kaksi vuotta aikaa panna uudet säännökset täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä. Suomen kannalta se tarkoittanee muutoksia ainakin korkolakiin ja perintälakiin sekä uutta sääntelyä julkisten viranomaisten maksuajoista.

Oikeusministeriö asettanee kansallista voimaansaattamista varten laajapohjaisen työryhmän, joka todennäköisesti aloittaa työnsä vielä tämän kevään aikana. EK toivoo pääsevänsä työryhmään mukaan.

Maksuviivästykset yleisiä osassa EU-maitaKomissio perusteli vanhan direktiivin kumoamista sillä, että maksuviivästykset ovat edelleen yleinen ongelma EU:ssa. Lisäksi monissa, erityisesti Etelä-Euroopan jäsenmaissa sovelletaan perusteettoman pitkiä maksuaikoja sopimuksissa, joissa toisena osapuolena on julkisen sektorin toimija.

Tehtyjen selvitysten mukaan julkisen hallinnon maksuviivästykset ovat muodostuneet suureksi ongelmaksi osassa EU-maita. Erityisesti Etelä-Euroopassa saattaa julkisen hallinnon keskimääräinen maksuaika venähtää jopa 165 päivään, kuten Kreikassa, 138 päivään, kuten Espanjassa tai 128 päivään, kuten Italiassa.

Yleinen 30 päivän maksuaika ja 7 %:n viivästyskorkoKeskeiset muutokset aiempaan verrattuna ovat seuraavat: 
  • Yleinen 30 päivän maksuaika tulee sovellettavaksi sekä yritysten välisiin että yritysten ja julkisen viranomaisen välisiin kaupallisiin suhteisiin
  • Viivästyskoroksi hyväksyttiin viitekorko plus 8 % ja perintäkuluksi kiinteä 40 e

Yritysten välisissä toimeksiannoissa direktiivi sallii kuitenkin jouston maksuajasta 60 päivään saakka. Myös julkisen sektorin kanssa tehtävissä sopimuksissa maksuaikaa sallitaan 60 päivään saakka.

Julkishallinnolle ei olisi pitänyt antaa pidennystä maksuaikoihin–    EK vastusti minkäänlaisen maksuaikavelvoitteen asettamista yritysten välisiin sopimuksiin. Niissä olisi pitänyt säilyttää sopimusvapaus, kuten Suomessa on nykyisin, toteaa asiantuntija Riikka Tähtivuori EK:n yrityslainsäädäntöyksiköstä.

–    Sen sijaan julkisen puolen toimijat ovat olleet hitaita maksajia erityisesti Etelä-Euroopassa. Siksi niille ei olisi pitänyt sallia missään tilanteessa joustoa 30 päivän sijasta 60 päivään.

– Komission alkuperäinen ehdotus esitti näin. Nyt hyväksytyssä kompromissiehdotuksessa se valitettavasti vesitettiin, Tähtivuori harmittelee.


Kommentteja 0 kpl

Kommentoi

Print

Jaa

Hae tästä osiosta


Kohdista hakusi
Tarkennettu haku »

Lisää aiheesta