Markkinoilla edessä levottomat päivät

24.10.2011

Penna Urrila

EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila pitää valitettavana, ettei viikonvaihteen EU-huippukokouksista saatu ratkaisuja Eurooppaa ja koko maailman taloutta järisyttävään velkakriisiin. Urrilan arvion mukaan lähipäivät ovat markkinoilla levottomat, kun lopullisia päätöksiä odotetaan.

– Myönteistä on kuitenkin se, että EU-päättäjien kriisitietoisuus näyttää olevan varsin hyvällä tasolla. Kaikki ymmärtävät, että näpertely ei auta vaan tarvitaan isoja ratkaisuja. Kriisitietoisuus testataan keskiviikkona, jolloin EU-huippukokouksen tulisi tehdä päätöksiä nyt käytyjen keskustelujen pohjalta, Urrila huomauttaa.

Urrilan mukaan yksi avainkysymyksistä on se, kuinka paljon Kreikan velkoja annetaan anteeksi. Julkisudessa on puhuttu, että yksityisten sijoittajien velkapapereista mitätöitäisiin mahdollisesti 60 prosenttia.

– On vaikea sanoa, mikä prosenttiluku riittää. Selvää kuitenkin on, ettei Kreikka selviä pitkään ilman velkojen anteeksiantoa eikä pieni prosenttimäärä auta tilanteessa. Tärkeintä on, että velkajärjestely pystytään tekemään hallitusti ilman että seurauksena on Euroopan laajuinen pankkikriisi.

Pankkituki osa velkajärjestelyä
Pankkien tukeminen on keskeinen osa velkajärjestelyä. Urrilan mukaan lähtökohtana on ilmeisesti aivan oikein, että pankkien tulee hakea pääomia ensisijaisesti markkinoilta ja tarvittaessa pankkien kotimaat tarjoavat pankkitukea. Yhteiseen vakuusrahastoon ERVV:hen voitaisiin turvautua vain ääritapauksessa.

– Pankkien pääomittamisessa on ratkaistava esimerkiksi se, miten valtioiden vastuut jaetaan, jos pankilla on esimerkiksi monta kotimaata ja liiketoimintaa ympäri Eurooppaa, Urrila toteaa.

Osana kriisin ratkaisua harkitaan myös vakuusrahasto ERVV:n muuttamista eräänlaiseksi vakuutusyhtiöksi, joka takaisi esimerkiksi Italian ja Espanjan joukkovelkakirjoihin sijoittavien saatavia. Urrilan mukaan myös tähän instrumenttiin liittyy monia avoimia kysymyksiä.

– Takauksia saavien maiden on sitouduttava pitämään taloutensa kurissa. Kyse on siitä, millaisia velvoitteita ja kuinka pitkälle meneviä sitoumuksia esimerkiksi Italia ja Espanja ovat valmiita hyväksymään. Jonkinlainen mekanismi tarvitaan; piikki ei voi olla auki ilman ehtoja.

Uutta rahastoa mietittävä avoimesti
Viikonvaihteen huippukokouksessa oli esillä myös uuden rahaston perustaminen Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ympärille. Rahasto ostaisi kriisimaiden joukkovelkakirjoja ja tarjoaisi niitä kasvaville talousmahdeille kuten Kiinalle ja Brasilialle.

– Euroopassa on ollut halua hoitaa kriisi omin voimin, eikä ulkopuolisia maita ole haluttu tällä tavoin mukaan. Maailmanlaajuinen taloudellinen riippuvuus on kuitenkin niin suurta, etten näe aihetta suuriin pelkoihin esimerkiksi tilanteen poliittisesta hyödyntämisestä. Euroopan velkakriisin hallittu ratkeaminen on myös nousevien talouksien intresseissä. Uutta rahastoa kannattaa harkita avoimesti, Urrila sanoo.

Hän pitää lisäksi välttämättömänä, että unionissa ryhdytään pohtimaan uusia keinoja vastaavien kriisien välttämiseksi. Jopa perussopimusten tarkistaminen voi olla tarpeellista.

– Aiemmin sovittu talouspolitiikan koordinaatiopaketti on vesittynyt. Tarvitaan uusia keinoja. Suomelle ja suomalaiselle elinkeinoelämälle on hyväksi, että taloudenpidossa noudatetaan kuria ja järjestystä koko unionin alueella. Päätösvallan näennäinen menettäminen ei ehkä sittenkään ole meidän kannaltamme suurin murhe, Urrila pohtii.
 

Kommentteja 0 kpl

Kommentoi

Lisää aiheesta

• Yhtenäiseen eurooppalaiseen yritysveropohjaan vielä pitkä matka
• EU:n todelliset prioriteetit testissä budjettiuudistuksessa
• Mikko Pukkinen: Verotuksen kiristäminen heikentää kasvua
• Johtaja Jussi Mustosen viesti hallituksen kehysriiheen: Haaveiden aika on ohi
• Ehdotukset rakennerahastopolitiikasta vastatuulessa Euroopan parlamentissa ja neuvostossa
• Euroopan elinkeinoelämä: talouspolitiikassa elintärkeiden valintojen aika
• EK valtiovarainministeriön budjettiesityksestä: Taloustilanne edellyttäisi rohkeampia toimia
• Budjetista puuttuvat kasvun kannusteet