Oppimiskulttuurin muutosta tarvitaan

21.10.2011


Jaana Lehto, EK

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on toimittanut opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunnon koskien luonnosta vuosien 2011–2016 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi. Kehittämissuunnitelman tavoite nostaa Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä on kunnianhimoinen ja vaativa tilanteessa, jossa koulutusmenoja leikataan.

Kehityssuunnitelmassa olevia koulutustason nostamiseen liittyviä toimenpiteitä pidetään EK:ssa tärkeinä. Perusasteen päättäville tulee tarjota mahdollisuus aloittaa opinnot lukiossa, ammatillisissa opinnoissa, valmistavassa koulutuksessa, perusopetuksen lisäopetuksessa tai työpajassa. Tarvitaan joustavia, yksilöllisiä mahdollisuuksia tutkinnon suorittamiseen koulutusta ja työtä vuorotellen.

 - Työurien pidentäminen ja työelämän nopeat muutokset edellyttävät kehittyviä ja joustavia koulutusmuotoja myös elinikäisen oppimiseen. Tänä päivänä osaamisen kehittäminen linkittyy tiiviisti työhön, tapahtuu ajasta ja paikasta riippumattomasti verkossa tai hyödyntää esimerkiksi osaamisen ja kokemusten vaihtoon perustuvia menetelmiä, muistuttaa koulutusjohtaja Jaana Lehto.

 Työelämäyhteistyötä läpi koulutusjärjestelmän

Lausunnossaan EK kannattaa eri koulutusasteiden kehittämistä niiden omaa profiilia korostaen. Lukio-opetusta tulee kehittää korkeakouluopintoihin tähtäävänä koulutuksena. Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä keskeistä on työelämäyhteistyön huomioiminen. Korkeakoulututkintoja tulee kehittää duaalimallin pohjalta ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiilin on erotuttava selkeästi maisteritutkinnosta.

- Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen erityisesti pk-yritysten lähtökohdista edellyttää eri koulutusasteiden ja -muotojen yhteistyön tiivistämistä. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta tulee kytkeä tiiviimmin opiskelijan harjoitteluun, opettajien työelämäjaksoihin ja opinnäytetöihin, toteaa Lehto.

 Yrittäjyys asenteena ja uravaihtoehtona

Koulutuksen aloituspaikkojen oikealla suuntaamisella työllistymismahdollisuuksien mukaan luodaan kantava pohja osaamisen kehittämiseen. Keskeistä on myös tukea koulutussisältöjen, -rakenteiden ja toimintatapojen muutosta.

- Läpi koulutusjärjestelmän tulee kiinnittää huomiota luovuutta, yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta tukeviin oppimisympäristöihin ja -menetelmiin. Digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöä sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä tulee lisätä. Lisäksi yrittäjämäisen asenteen ja yrittäjyyden esiintuominen uravaihtoehtona on tärkeää eri koulutusasteilla.

Korkeakouluista vetovoimaisia osaamiskeskittymiä

Korkeakoulutuksen rakenteellista kehittämistä on jatkettava tavoitteena vahvat ja vetovoimaiset osaamiskeskittymät. Ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuun siirtyminen kokonaan valtiolle on askel oikeaan suuntaan. Niiden hallituksiin on saatava riittävä elinkeino- ja työelämän edustus aktiivisen vuoropuhelun varmistamiseksi.

Kehittämissuunnitelmaluonnoksen tiedestrategian valmistelu saa kritiikkiä EK:lta. Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

EK:n lausunto

Lisätietoja:

Jaana Lehto, koulutusjohtaja, EK p. 09 4202 3289

Kommentteja 0 kpl

Kommentoi

Jaa