Rekrytoinnit kääntyivät kasvuun – koulutuspaikat mitoitettava työelämän tarpeita vastaaviksi

31.03.2011

Toipuminen maailmanlaajuisesta taantumasta näkyi viime vuonna jo hienoisena rekrytointitarpeen kasvuna EK:n jäsenyrityksissä. Yrityksiin palkattiin 45 400 uutta työntekijää eläkkeelle siirtyneiden ja työpaikkaa vaihtaneiden tilalle sekä uudistuvan liiketoiminnan tarpeisiin.

Toipuminen maailmanlaajuisesta taantumasta näkyi viime vuonna jo hienoisena rekrytointitarpeen kasvuna EK:n jäsenyrityksissä. Yrityksiin palkattiin 45 400 uutta työntekijää eläkkeelle siirtyneiden ja työpaikkaa vaihtaneiden tilalle sekä uudistuvan liiketoiminnan tarpeisiin. Rekrytointitarve kasvoi kaikilla kolmella päätoimialalla, mutta suhteessa eniten teollisuudessa ja rakentamisessa.

Tiedot ilmenevät EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelusta, jossa selvitettiin EK:n jäsenyritysten rekrytointitarvetta vuonna 2010. Lisäksi selvitettiin yritysten kokemia rekrytointivaikeuksia sekä uusien osaajien hankinnassa käytettyjä rekrytointikanavia.

Taantuma vaikuttaa vielä, elpyminen voi muuttaa rekrytointitarpeita nopeasti

Yrityksiin palkatuista henkilöistä runsaalla 40 prosentilla oli tutkinto ammattiopistosta. Joka neljännellä uudella osaajalla oli ammattikorkeakoulututkinto ja joka viidennellä oli yliopistotutkinto. Rekrytoiduista 12 prosentilla ei ollut yleissivistävän koulutuksen jälkeistä tutkintoa tai tutkintoon johtava koulutus oli kesken.

- Taantuman vaikutukset heijastuivat edelleen erityisesti ammattiosaajien rekrytointiteihin. Varsinkin teollisuus palkkasi tuotteiden ja palvelujen valmistustehtäviin selvästi tavanomaista vähemmän uutta henkilöstöä. Hienoinen rekrytointitarpeen kasvu teollisuudessa kohdistui korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin. Talouden elpyminen ja teollisuuden tuotantotehtävistä eläkkeelle siirtyvien suuri määrä voivat kuitenkin muuttaa tilannetta nopeasti, arvioi asiantuntija Satu Ågren EK:sta.

Talouden ja rekrytointien piristyminen sekä eläkkeelle siirtyvien kasvava määrä näkyi rekrytointivaikeuksien kääntymisenä lievään kasvuun. Noin joka kolmas EK:n jäsenyritys oli kohdannut vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön palkkaamisessa.

Eniten rekrytointivaikeuksia esiintyi ammatillista osaamista vaativissa tehtävissä, kuten puhdistus- ja siivoustyöntekijöiden, kokkien, varastotyöntekijöiden ja asentajien palkkaamisessa. Jonkin verran vaikeuksia oli myös rekrytoitaessa korkea-asteen tutkintoa edellyttäviin tehtäviin. Esimerkiksi tietojenkäsittelyalan ammattilaisia, eri alojen työnjohtajia sekä sosiaali- ja terveyspalvelualan ammattilaisia olisi tarvittu enemmän.

Koulutuspaikat nykyistä paremmin todellisten tarpeiden mukaan

Rekrytointi yrityksen sisältä ja verkostojen hyödyntäminen ovat yleisimmin käytetyt kanavat uuden henkilöstön hankinnassa. Internetin käyttö rekrytointikeinona on lisääntynyt suhteellisesti eniten vuodesta 2004, jolloin EK edellisen kerran selvitti eri rekrytointikanavien käyttöä. Yrityksen omat nettisivut on tärkein verkkorekrytoinnin kanava, mutta jo joka kymmenennellä yrityksellä on kokemusta myös sosiaalisen median hyödyntämisestä uusien osaajien palkkaamisessa.

- Osaavan henkilöstön saatavuuden varmistaminen edellyttää, että tulevassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) koulutuspaikat kohdistetaan nykyistä paremmin työelämän tarpeiden mukaisesti, vaatii EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen.

Mm. kiinteistöpalveluissa, kuljetus- ja liikennepalveluissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa on jatkuva puute ammattitaitoisista henkilöistä. Toisaalta esimerkiksi kulttuuri- ja viestintäaloilla tutkinnon suorittaneet jäävät nyt suurelta osin suoraan työttömiksi, eikä suhdanteiden käännyttyäkään ole parempaa odotettavissa.

Kaikille on saatava vähintään ammatilliset perusvalmiudet

– Tiedustelun rekrytointia koskevista tuloksista nousee selvästi esille kaksi suurta koulutuspoliittista haastetta seuraavalle hallituskaudelle, arvioi Koponen. Ensiksikin kaikkien nuorten tulisi saada vähintään ammatilliset perusvalmiudet työelämään, sillä tarjolla on yhä vähemmän työtehtäviä koulutusta vailla oleville. Samasta syystä myös aikuisväestön osaamistasoa on nostettava erityisesti vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien aikuisten osalta.

Koko ammatillisen koulutuksen rahoitus pitäisi laittaa uusiksi. Rahoituksen tulisi kannustaa koulutuksen järjestäjiä ottamaan vastuu koko ikäluokan koulutustavoitteesta ja rahoituksen tulisi tukea myös tutkinnon osien suorittamista sekä koulutuksen ja työn vuorottelua. Koulutuksen nuorille tarkoitetut aloituspaikat tulee varata niille, joilla ei vielä ole tutkintoa.

Työurien pidentäminen loppupäästä edellyttää suuria panostuksia työssä olevien aikuisten osaamistason nostamiseen. Myös yrityksiä tulee kannustaa tähän esimerkiksi verotuksellisin keinoin. Aikuisten koulutuksessa tulee hyödyntää erityisesti työpaikoilla tapahtuvan oppimisen muotoja, mm. näyttötutkintoja ja oppisopimuskoulutusta, sekä täydennyskoulutusta, ja näin vapauttaa oppilaitosmuotoisen koulutuksen aloituspaikkoja nuorille.

Lisätietoja:
koulutusjohtaja Markku Koponen 040 551 8554
asiantuntija Satu Ågren 040 772 3234

Nostetta liiketoimintaan osaavilla ihmisillä (pdf)

Kommentteja 0 kpl

Kommentoi

Lisää aiheesta

• TEM käynnistää kampanjan Sanssi-kortin käytöstä
• Opintotukikeskustelu pois poteroista!
• Ammattikorkeakoulujen yritysyhteistyöhön tarvitaan porkkana
• Nuorisotakuussa etsittävä kestäviä ratkaisuja
• Kesätyöllä on merkitystä
• EK:n Henko-tutkimus: Osaamisen kehittäminen monimuotoistuu
• Korkeakouludiplomien tarkoitus ja kokeilun tavoite jäivät epäselviksi
• EK:n hallitus: Kansallinen koulutusvapaa sakon uhalla ei käy työnantajille
• Osaamista tulee kehittää nykylainsäädännön pohjalta
• Keskusjärjestöiltä uusia keinoja nuorten saamiseksi työelämään