Rikkidirektiivin käsittely alkanut neuvostossa ja parlamentissa

18.10.2011

EU:n komissio antoi IMOn päätöksen mukaisen rikkidirektiivin muutosehdotuksen heinäkuussa. Ehdotuksen käsittely on alkanut ympäristöministerineuvoston työryhmässä ja Euroopan parlamentin valiokunnissa. Parlamentissa raportoijaksi on valittu europarlamentaarikko Satu Hassi.

Suomen hallitus pyrkii löytämään ratkaisuja siihen, ettei direktiivin täytäntöönpanosta ja sen aikataulusta aiheudu kohtuuttomia kustannuksia suomalaisille yrityksille ja että kilpailukyky pystytään turvaamaan. Suomen hallitus selvittää parhaillaan mahdollisuutta lykätä direktiivin soveltamista.

IMOn rikkipäätös ja komission rikkidirektiiviehdotus kohtelevat EU:n jäsenmaita epätasapuolisesti. Ne aiheuttavat erittäin suuret lisäkustannukset pohjoisten merialueiden kuljetuksille, joissa on siirryttävä kalliimpaan dieselpolttoaineeseen vuonna 2015. Kilpailu vääristyy EU:n sisällä, sillä eteläisille merialueille ei esitetä vastaavia vaatimuksia.

Yritykset tarvitsevat lisää sopeutumisaikaa

EK painottaa, että komission ehdotusta on muutettava ja vastaava muutos on tehtävä myös IMOssa. Jotta kustannusten nousun vaikutuksia voitaisiin lieventää, yrityksille pitää antaa riittävästi aikaa kehittää ja hyödyntää teknologioita, joilla on mahdollista välttää kalliin polttoaineen käyttöönotosta koituvat lisäkustannukset.

Kilpailukyvyn turvaamiseksi polttoaineen rikkipitoisuuden 0,1 prosentin velvoitteen voimaantuloa täytyy lykätä vastaamaan globaalien velvoitteiden voimaantuloa eli vuoteen 2020 tai 2025. Rikkidirektiivillä pitää myös nopeuttaa uusien teknologioiden hyväksymismenettelyjä ja markkinoille pääsyä.

Vaihtoehtoja saatava yleisesti markkinoille

Rikkipäästöjä voidaan vähentää kolmella tavalla: vaihtamalla polttoaine dieseliin tai nesteytettyyn maakaasuun tai pesemällä rikki pois savukaasusta pesuriteknologiaa hyödyntämällä. Päästöjen vähentäminen rikkipesureilla voisi tulla selvästi edullisemmaksi kuin dieselpolttoaineen käyttö. Nesteytetyn maakaasun kustannuksista ei ole vielä tehty selvityksiä.

Rikkipesuriteknologioiden hyväksymismenettely on EU:ssa nykyisellään hidas. Yksistään Suomessa käy vuosittain noin 1 500 laivaa. Niistä purjehtii Suomen lipun alla noin sata, joista kolmannekseen olisi mahdollista asentaa rikkipesuri. Toistaiseksi on tilattu yksi rikkipesuri.

Tarvittaisiin kuitenkin pesureiden massatuotantoa, sillä pelkästään Itämerellä liikkuu arviolta yli kymmenentuhatta alusta. Teknologian asentaminenkin vie aikansa. Pesurit voitaisiin asentaa samalla, kun laivat käyvät huoltotelakoinnissa noin kolmen vuoden välein.

Nesteytetty maakaasu soveltuu puolestaan uusiin laivoihin. Tämän polttoaineen tankkaaminen on toistaiseksi mahdollista vain muutamassa erityisalueen satamassa. Tankkausinfrastruktuurin rakentaminen kestää vuosia ja edellyttää, että kysyntää syntyy ja uusiin laivoihin valitaan tämä teknologia.

Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Tiina Haapasalo ja asiantuntija Satu Räsänen

Kommentteja 1 kpl

Kommentoi

Lisää aiheesta

• Kuljetuskaluston suuremmat mitat ja massat tehostavat logistiikkaa
• Biomassojen kestävän energiakäytön kriteerit eivät saa lisätä yritysten hallintotaakkaa
• Jäykkä ja raskas sääntely jarruttaa resurssitehokkuutta
• Neuvottelut energiatehokkuusdirektiivistä jatkuvat – jäsenmaat peräävät joustoja lähestymistapoihin
• Resurssitehokkuuden edistäminen vaatii pullonkaulojen avaamista