Rio+20-huippukokous - mitä jäi käteen?

 Print

25.06.2012

Rion lopputulemalla on vain vähän välittömiä vaikutuksia yritysten toimintaympäristöön Suomessa tai EU:ssa. Se antaa kuitenkin suuntaa siitä, mihin asioihin jatkossa panostetaan globaalissa yhteistyössä. EU sai myös mandaatin edistää Rion teemoja niin omassa kuin kansainvälisessä politiikassa.

Kestävän kehityksen Rio+20-huippukokous päättyi perjantaina. The Future We Want -nimellä kulkevan loppuasiakirjan analysointi on vasta alussa, mutta pääpiirteet ovat hahmotettavissa.

Kestävän kehityksen teemoina mm. vesi, energia ja kaupungistuminen

Riossa sovittiin kestävän kehityksen tavoitteiden asettamisesta. Niitä lähdetään muotoilemaan loppuasiakirjassa esillä olevien teemojen pohjalta kuten vesi, energia ja kaupungistuminen.
EK:n asiantuntija Tuuli Mäkelä osallistui huippukokoukseen paikan päällä. Hänen mukaansa kestävän kehityksen tavoitteet saattavat olla kansainvälisesti merkittävä edistysaskel, mikäli niiden alle sisällytetään selkeitä tavoitteita ja toimenpiteitä. EU on ajanut niiden osalta kunnianhimoisinta linjaa, joka perustuu EU:ssa jo pitkälti olemassa oleviin kehityksiin.

- Ainoa asia, joka hyväksyttiin sellaisenaan Riossa, on kansainvälinen kestävän kulutuksen ja tuotannon 10-vuotinen puiteohjelma. Sen sisältöä on valmisteltu vuosikymmenen ajan jo Johannesburgin Rio+10 seurantakokouksesta alkaen. Käytännön vaikutukset jäänevät EU-maille vähäisiksi, koska tässäkin asiassa EU on ottanut etunojaa.

Vihreä talous -asiakokonaisuuden myötä myös luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja resurssitehokkuus säilyvät vahvasti kansainvälisellä agendalla.

Vastuullisuusraportoinnin yhtenäistäminen puhututti
Suoraan yrityksiä koskettava puheenaihe koski erityisesti yritysvastuuraportointia. Riossa pohdittiin keinoja yhtenäistää kansainvälisiä raportointimalleja ja hyödyntää parhaita käytäntöjä. Keskustelua käytiin myös siitä, kuinka voitaisiin syventää vastuullisuusraportoinnin integrointia osaksi suurten pörssiyritysten muuta raportointia.

Kehitysmaiden toimenpiteisiin kohdistuva rahoitus puolestaan oli odotetusti kuuma kysymys Riossa. 

-  Positiivista kehitystä oli nähtävissä linjauksissa, jotka koskivat perinteisen kehitysavun laajentamista yksityisten investointien ja uudenlaisten kumppanuuksien suuntaan.

Spinn-offeja kannattaa seurata

Jatkossa Tuuli Mäkelä kehottaa seuraamaan myös uutta kansainvälistä liikehdintää kestävän kehityksen yhteistyössä:

- Tiettyjen yksittäisten teemojen ympärille alkaa kehittyä hankkeita, jotka vetävät puoleensa merkittävän määrän valtioita, instituutioita ja myös yrityksiä. Kun aihe on vetovoimainen, hankkeisiin voi kanavoitua myös huomattavia rahavirtoja. Esimerkkinä voi mainita YK:n pääsihteerin luotsaaman Sustainable Energy for All -aloitteen, joka oli Riossa kovassa nosteessa ja joka mainitaan myös loppuasiakirjassa.

Lisätiedot:
Asiantuntija Tuuli Mäkelä, EK, puh. 09 4202 2542, etunimi.sukunimi@ek.fi

Kommentteja 0 kpl

Kommentoi

Print

Jaa

Hae tästä osiosta


Kohdista hakusi
Tarkennettu haku »

Lisää aiheesta