Suomi jäämässä kasvujunasta

Print

12.03.2010

Jussi Mustonen, EK

Maailmantalouden suhdannerytmitys noudattaa uutta kaavaa: kehittyvät maat ovat siirtyneet kärkeen, kun vanhat teollisuusmaat ovat vasta nousun alussa.


Noususuhdanteen kärjessä ovat Brasilian ja Kiinan tapaiset maat, jotka ovat jo joutuneet jarruttamaan liian kovaksi äitynyttä menoa. Vaikka uusien maiden painoarvo maailmassa on kasvanut, niistä ei vielä ole koko maailmantalouden pelastajiksi.

-Suomen viennin hyödyke- ja maarakenne ei tällä kertaa suosi meitä, vaan Suomi seuraa maailman imua selvästi muita jäljessä, toteaa johtaja Jussi Mustonen. EK:n barometrilukujen perusteella vientiteollisuuden suhdannenäkymät olivat vuoden alussa kuitenkin jo hivenen plussalla, palvelu- ja rakennusaloilla lähiaikojen näkymät olivat yhä negatiiviset.

Uuteen kasvuun pääsemisen kannalta kriittisin vaihe, eli markkinaosuuksien uusjako kasvun vihdoin käynnistyessä, on paraikaa tapahtumassa. Kustannustaakkojen rasittama Euroopan vientiteollisuus on saanut yllättävää apua valuuttamarkkinoilta. Erityisesti Kreikan talousvaikeudet ovat - ainakin väliaikaisesti - heikentäneet euron arvoa. Kustannuskilpailun apuna tämä on meillekin nyt tervetullutta, vaikkakin avun syy on kyseenalainen.

-Tässä tilanteessa on käsittämätöntä, että juuri kun kasvumahdollisuuksien ikkuna olisi varovasti avautumassa, olemme lyömässä tätä ikkunaa kiinni satamalakolla. Lakon kustannukset lasketaan jo nyt kymmenissä ja sadoissa miljoonissa euroissa, ja sen pitkittyminen johtaa miljardilukuihin. Välittömiä kustannuksia verrattomasti suuremmat tappiot tulevat kuitenkin siitä, että jäämällä pois maailman kasvujunan kyydistä menetämme pysyvästi nyt jakoon tulevia maailmankaupan markkinaosuuksia, pahoittelee Mustonen.