Hallitusohjelma ei rohkaise työllistämistä ja investointeja

17.06.2011

Hallitusohjelmasta löytyy paljon hyviä tavoitteita ja oikean suuntaisia linjauksia. Valitettavasti ohjelmassa ei kuitenkaan ole riittäviä toimia kilpailukyvyn palauttamiseksi, talouskasvun vahvistamiseksi ja julkisen talouden tervehdyttämiseksi. Erityisesti veroratkaisut ovat elinkeinoelämälle pettymys, koska ne eivät kannusta työllistämään ja investoimaan Suomeen.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n näkemyksen mukaan välttämättömät talouskasvua tukevat veroratkaisut ovat unohtuneet ja vaihtuneet uskoon automaattisesta kasvusta.

Talouskasvun, työllisyyden ja investointien tukemiseksi yhteisöverokannan kansainvälinen kilpailukyky olisi pitänyt palauttaa alentamalla yhteisöverokanta 20 prosenttiin. Hallitusohjelmaan sisältyvä yhden prosenttiyksikön alennus on riittämätön. Alennus katetaan muilla yrityksiin kohdistuvilla veronkorotuksilla.

Suomi ja yritykset toimivat lähivuodet toimintaympäristössä, jota leimaa valtioiden velkakriisi, poliittiset epävarmuudet ja kiristyvä kilpailu kansainvälisillä markkinoilla. Tarvitsemme ennustettavaa ja samalla nopeasti reagoivaa talouspolitiikkaa, jotta voimme turvata yritysten kannattavuutta ja rohkaista niitä investoimaan ja työllistämään. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi EK on valmis tekemään hyvää yhteistyötä hallituksen kanssa. 

Kasvun ja työnteon kannustus puuttuu

Pääomaverokannan korottaminen ja sen muuttaminen progressiiviseksi on virheellistä veropolitiikkaa. Muutos on voimakas viesti, ettei Suomessa kannusteta yrittäjätoimintaan liittyvään riskinottoon. Pääoma- ja osinkoverotuksen kiristyminen kohdistuu erityisesti kasvuhakuisiin ja työllistäviin pk-yrityksiin. Osinkojen kokonaisverotuksen kiristäminen on vastoin kansainvälistä suuntausta ja syrjii suomalaista omistamista.

Elinkeinoelämälle on myös pettymys, että työn tekoa rasitetaan edelleen poikkeuksellisen ankaralla verotuksella.Työn verotus todellisuudessa kiristyy kunnallisveroihin ja eläkemaksuihin kohdistuvan nousupaineen vuoksi.

Hallitusohjelman verolinjauksissa on myönteistä, että paljon energiaa käyttävän teollisuuden energia- veroleikkuria tehostetaan. Ns. windfall-vero sekä liikennepolttoaineiden veronkorotukset sen sijaan nostavat energia- ja logistiikkakustannuksia ja siten heikentävät osaltaan yritysten toimintaedellytyksiä.  

Ongelmia lykätään tulevaisuuteen

Julkisen talouden sopeutus on hallitusohjelmassa haasteisiin nähden liian vaatimatonta. Finanssipolitiikan linja johtaa velkaantumisen kasvuun ja julkistalouden velkasuhteen nousemiseen haluttua korkeammalle tasolle.

Säästöjä pitäisi tehdä etupainoisesti ja kunnianhimoisesti: nyt valittu politiikka johtaa ongelmien lykkäämiseen. Mikäli optimistiset taustaoletukset talouden toivotusta kasvusta eivät toteudu, sopeutustoimiin joudutaan palaamaan mahdollisesti vielä ankarammin ja nykyistä huonommissa olosuhteissa. Erityisesti julkisen sektorin palkkakehitys on saatava aisoihin. Julkisen sektorin palkat ja tulevat palkankorotukset maksetaan osittain ottamalla lisää velkaa. Tilanne on kestämätön ja uhkaa hyvinvointivaltion perusteita.

EK:n näkemyksen mukaan tuottavuuden parantaminen julkisella sektorilla ja väestön ikääntyminen olisivat vaatineet päättäväisiä linjauksia. Elinkeinoelämä jää kaipaamaan selkeää viestiä erityisesti julkisen sektorin ja yritysten yhteistyön kehittämisestä julkisten palveluiden tuottamisessa. Julkisella sektorilla olisi syytä luoda kasvutilaa yrittäjyydelle ja taata kansalaisille kustannustehokkaasti tuotettuja laadukkaita palveluita.  

Neuvottelujärjestelmää kehitettävä

Hallitus esittää työmarkkinajärjestöjen kanssa käytäviä keskusteluja, joissa sovitetaan yhteen talous- ja työmarkkinapolitiikan päälinjat. Samoin hallitus esittää työelämän kehittämistä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.    

 EK:n mielestä työvoimakustannusten hallinta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on kilpailukyvyn, talouden kasvun ja työllisyyden keskeinen edellytys. Työmarkkinoilla on edelleen edettävä yrityskohtaisen sopimisen suuntaan. Työehtosopimukset neuvotellaan toimialakohtaisesti. Työmarkkinakeskusjärjestöjen tulee omalla toiminnallaan varmistaa työvoimakustannusten hallinta. Tätä työtä EK on valmis osaltaan jatkamaan.

Oleellinen osa työmarkkinoiden toimintaa on myös sopimus- ja työrauhajärjestelmä, joka kaipaa kipeästi uudistamista.  EK on pettynyt, että hallitusohjelma ei tarjoa eväitä tähän hankkeeseen. EK on valmis toimimaan hyvässä yhteistyössä hallituksen ja muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa työehto- ja sopimusjärjestelmän uudistamiseksi tavoitteena kilpailukykyinen, vakaa ja ennustettava työmarkkinoiden toimintaympäristö.

On myönteistä, että hallitus tukee työmarkkinaosapuolten tavoitetta nostaa eläkkeellesiirtymisiän odotetta vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Pitkäjänteisellä ratkaisulla huolehditaan työeläkejärjestelmän rahoituksesta samoin kuin riittävästä eläketurvasta.   

Lisätietoja:

  • Toimitusjohtaja Mikko Pukkkinen, 09 4202 2400
  • Johtaja Jukka Ahtela, 040 550 7978
  • Johtaja Jussi Mustonen, verotus ja talouspolitiikka, 040 507 7262
  • Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, energia, liikenne, ympäristö, 040 505 6574
  • Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, työmarkkinat, 0400 894 220
  • Johtaja Timo Kekkonen, innovaatiot, yritysrahoitus, koulutus, 050 500 3214
  • Johtaja Pentti Mäkinen, pk-asiat ja yrittäjyys, 050 500 2584

Kommentteja 4 kpl

Kommentoi

Hae tästä osiosta


Kohdista hakusi
Tarkennettu haku »

Lisää aiheesta