Työkyvyn johtaminen edellyttää myös yritysjohdolta ryhtiliikettä

 Print

23.08.2011

Työurien pidentäminen on mahdollista:
Työkyvyn johtaminen edellyttää myös yritysjohdolta ryhtiliikettä

Työkykyä kunnolla johtamalla voidaan vähentää sairauspoissaoloja, ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeitä ja edistää pidempiä työuria. Yritysjohdon on kuitenkin oltava selvillä siitä, miten oma henkilöstö jaksaa.


Suomalaisyritysten panostukset työhyvinvointiin ovat nykytiedon mukaan alimitoitettuja tai ne eivät kohdistu oikeisiin asioihin. Tämän vuoksi EK, PwC ja Hoffmanco ryhtyvät selvittämään työkyvyttömyyden hintalappua yhdessä hankkeeseen liittyvien yritysten kanssa.

”Yrityksissä ajatellaan liian helposti, että työkyvyttömyydestä aiheutuvien kustannusten selvittäminen on liian monimutkaista eikä maksa vaivaa. Tyydytään ehkä siihen, että lääkäri kirjoittaa tarvittavat todistukset, eikä asialle tehdä mitään”, sanoo ylilääkäri Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Schugk puhui työkyvyn johtamisesta Mitä työkyvyttömyys maksaa? -tilaisuudessa Helsingissä tiistaina. Hän huomauttaa, että poissaoloihin ja työkykyyn voi vaikuttaa – työkykyä on mahdollista johtaa.

Tämä edellyttää johdon nykyistä parempaa sitoutumista. Sen tulee selvittää ja seurata henkilöstön työkykyyn vaikuttavia tekijöitä.

Yksi tapa kohentaa tilannetta on koota organisaatiossa hajallaan oleva tieto analysoitavaksi. Poissaoloja varten on olemassa laskentajärjestelmiä, joiden avulla kokonaistilannetta voidaan hallita ja siihen voidaan vaikuttaa.

Schugkin mukaan yrityksissä yliarvioidaan esimerkiksi osatyökykyisen ihmisen työllistämisen kustannukset ja aliarvioidaan hänen hyötynsä ja hänet pääsetään eläkkeelle. Hän kehottaa selvittämään, paljonko esimerkiksi olkapääleikkausta hoitojonossa odottavan työntekijän sairauslomasta kertyy kustannuksia. Tulisiko halvemmaksi, jos yritys kustantaisi leikkauksen odottelun sijaan?

Suuri osa suomalaisista yrityksistä ei tiedä, miten iso lasku työkyvyttömyyden kustannuksista syntyy. Kansantaloudelle kertyvä vuosittainen lasku on noin 25–30 miljardia euroa. Yksittäisten yritysten kustannukset vaihtelevat. Osa maksaa työkyvyttömyyseläköitymisen kustannuksista yli tuhat euroa työntekijää kohti, osalla summa on reilut kaksisataa euroa vuodessa.

”Suomessa sairauspoissaoloista, työkyvyttömyydestä ja tapaturmista kertyy noin kymmenen prosenttia yrityksen palkkakustannuksista, mikä on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen paljon ja syö hintakilpailukykyämme ”, sanoo Kari Puro, joka toimii hallituksen puheenjohtajana Hoffmanco International Oy:ssä.

Hän huomauttaa, että jos poissaolot analysoitaisiin huolellisesti ja työhyvinvointia johdettaisiin hyvin, kustannukset alenisivat ja kilpailukyky paranisi. Hän puhui työkykyjohtamisen ja työkyvyttömyyden kustannusten merkityksestä tiistain tilaisuudessa.

”Työkyvyn ja siihen vaikuttavien tekijöiden johtaminen on nimenomaan yrityksen johdon asia. Sen tulee myös seurata työkykyyn liittyviä mittareita”, muistuttaa Rautaruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen. Myös hän käytti puheenvuoron tiistain tilaisuudessa.

”Työkykyyn ja työkyvyttömyyteen vaikuttavat ratkaisut ja kustannukset on saatava kohtaamaan samalla pöydällä. Nyt työkyvyttömyyden ehkäisyn kustannukset maksetaan yhtäällä ja työkyvyttömyyden kustannukset toisaalla yrityksessä. Päätöksenteossa ei oteta huomioon vaihtoehtoisia kustannuksia”, sanoo puolestaan Nokian johtaja Esko Aho.

Viimeistään uudet kirjanpitosäädökset saattavat pakottaa yritykset yhä tarkempaan seurantaan.

”Pieni askel tähän suuntaan voi olla tulossa oleva standardimuutos, joka koskee työkyvyttömyyseläkkeistä syntyvien kustannusten kirjaamista”, huomauttaa PwC:n johtaja Sirpa Juutinen. Hän puhui tiistain tilaisuudessa yritysvastuun sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta.

Elinkeinoelämän keskusliitto, PwC  ja tietopohjaisen työkykyjohtamisen asiantuntijayritys Hoffmanco International Oy selvittävät suomalaisyritysten työkyvyttömyyden kustannukset syksyn aikana. Yhteishanke keskittyy erityisesti sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyden ja tapaturmien aiheuttamiin kustannuksiin. Selvitys on jatkoa ja laajennettu kartoitus vuonna 2009 yhdessä Sitran kanssa toteutetusta benchmark-hankkeesta.

Lisätietoja:
  • Ylilääkäri Jan Schugk, EK (jan.schugk@ek.fi, puh. 040 594 1448)
  • Managing partner Lasse Parvinen, Hoffmanco International Oy (lasse.parvinen@hoffmanco.fi, puh. 040 525 5481)
  • Partner Sirpa Juutinen, PwC (sirpa.juutinen@fi.pwc.com, puh. 040 578 2615)

Tilaisuuden järjestivät Elinkeinoelämän keskusliitto, tietopohjaisen työkykyjohtamisen asiantuntijayritys Hoffmanco ja PwC, joka tarjoaa liikkeenjohdon konsultointia, tilintarkastusta sekä yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyviä palveluja.

Kommentteja 0 kpl

Kommentoi

Print

Jaa

Hae tästä osiosta


Kohdista hakusi
Tarkennettu haku »

Lisää aiheesta