Yritysten kannustaminen tuotekehitykseen on Suomelle elintärkeää

08.03.2011

Elinkeinoelämän keskusliitto 
Teknologiateollisuus

Elinkeinoelämä on huolissaan poliittisista puheista supistaa Tekesin tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta jopa merkittävästi seuraavalla hallituskaudella.

Juuri nyt tarvitsemme kaikki mahdolliset keinot suomalaisen elinkeinoelämän kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseksi, jotta kykenemme luomaan Suomeen tarvittavat 150 000 -200 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa. Panostuksilla innovaatiorahoitukseen on kannustettava yrityksiä uudistumaan ja kehittämään uusia tuotteita ja palveluja.

Tekesin suorat tuet kannustavat yrityksiä kehittämistoimintaan ja verkottumaan muiden yritysten ja tutkimusyhteisöjen kanssa.

”Elinkeinoelämän yhteistyö suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on eräs suomalaisen innovaatioympäristön keskeisiä vahvuuksia, jonka merkitys kasvaa edelleen. Tekesin toiminnalla ja kannustavalla rahoituksella on olennainen merkitys tätä yhteistyötä edistettäessä ja kehitettäessä”, toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Ole Johansson.

Suomen t&k-panostuksen kansantuoteosuus nousi 2000-luvun alkupuolella huipputasolle ja on pysynyt kansainvälisesti kärkisijoilla. Tästä panostuksesta yksityisen sektorin osuus on yli 70 %. Julkisen sektorin panostus kohdistuu vain pieneltä osalta yritysten t&k-toiminnan kannustamiseen. Suomi onkin selvästi keskiarvotason alapuolella yrityksiin kohdistuvan julkisen tuen määrässä.

Valtaosassa OECD-maita on suorien tukien lisäksi käytössä t&k-toiminnan verokannustin.

”Oma vahva tuotekehitys on välttämättömyys yritykselle, joka tähtää vientiin ja kansainväliseen kilpailukykyyn. Julkisen suoran rahoituksen rinnalle tarjottava t&k-toiminnan verokannustin voi jopa moninkertaistaa tuotekehitystä tekevien pk-yritysten määrän”, toteaa Teknologiateollisuuden puheenjohtaja Pekka Lundmark.

Elinkeinoelämän mielestä kansallisen innovaatioympäristön kehittämistä on jatkettava. Tämä edellyttää julkisen innovaatiorahoituksen säilyttämistä korkealla tasolla ja sen kohdistamista tavalla, joka kannustaa entistä selkeämmin yrityksiä uudistumaan ja kasvamaan. Merkittävä osa suurten yritysten julkisesta tuesta menee alihankintojen ja verkottumisen myötä pk-yrityksille ja tutkimusyhteisöille hyödyntäen laaja-alaisesti osaamisen ja liiketoiminnan kehittämistä Suomessa.

Elinkeinoelämän näkemyksen mukaan yritystuista, niiden määrästä ja vaikuttavuudesta on tärkeää käydä keskustelua. Yritystukijärjestelmän kokonaisuus on vaikeaselkoinen. Se sisältää mm. tehottomuuteen johtavia päällekkäisyyksiä ja vaikuttavuudeltaan heikkoja tukimuotoja.

Jatkuvien ja pysyvien yritystukien jakaminen ei ole perusteltua. Sen sijaan oikein suunnatulla ja nykyistä tehokkaammalla innovaatiopolitiikalla edistetään kilpailukykyä ja yhteiskunnan hyvinvointia. Tänään julkaistu Tekesin uusi strategia on hyvä askel oikeaan suuntaan.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jorma Turunen, Teknologiateollisuus, puh. 09 192 3310
innovaatiojohtaja Hannele Pohjola, EK, puh. 040 569 8480

Lisää aiheesta

• Kasvuyritysten määrä laski, työllisyysvaikutus vahvistui
• EK:n Pk-toimintaympäristökysely: Yritysten kasvuaikomukset voimistuneet
• Elinkeinoelämän ympäristöfoorumin uusi puheenjohtaja Hans Sohlström: rima korkealle ja tähtäin maailmalle
• Elinkeinoelämä palkkaa nuorisolähettilään
• European Business Summit paneutui innovaatioihin ja osaamiseen
• Resurssitehokkuuden edistäminen vaatii pullonkaulojen avaamista
• Maahanmuuttajien työllistäminen on tehokasta kansainvälistymistä
• Pk-yritysten kansainvälistymisen nousukiitoa kannustettava
• Pk-yritysten rahoitus- ja maksuvalmiustilanne heikentynyt
• EK:n näkemykset hallituksen talouspolitiikkaan 2013–2016