Tulevaisuuden työ tehdään oppivissa verkostoissa |
03.11.2009
Ratkaisujen hakeminen ja uuden luominen motivoivat verkostoitumaan. Uudet ideat syntyvät rajapinnoilla, ja siksi
tulevaisuuden työ tehdään oppivissa verkostoissa. Oppiva verkosto on verkosto, joka hyödyntää erilaisten osaamisten
synergiaa.
Oppivien verkostojen osaamistarpeet, lyhyemmin Oivallus, on EK:n koordinoima ennakointihanke. Hankkeen ensimmäinen
väliraportti julkaistaan tänään iltapäivällä Oivalluksen seminaarissa, jossa keskustellaan tähän mennessä saavutetuista
tuloksista.
- Oivalluksen keskeisiä kysymyksiä ovat, millaisia osaamisia 2020-luvun työelämässä tarvitaan? Miten taitoja voisi
oppia? Millaisia ovat osaajat? Esimerkkitapauksia on löydettävissä jo tästä päivästä. Nyt on keskeistä tehdä näkyväksi
näitä esimerkkejä, ituja, ja pyrkiä kasvattamaan niistä yksittäisten sijaan yleisiä, kertoo Oivalluksen
projektipäällikkö Kirsi Juva.
Raportti kokoaa yhteen Oivalluksen työpajoissa käsiteltyjä tulevaisuusteemoja: toimintaympäristöä muovaavia
kehitysaaltoja, verkostoitumista sekä elinkeinoelämässä korostuvia trendejä.
- Oivalluksen keskusteluja leimasi kriittinen suhtautuminen nykypäivään, mutta optimistinen suhtautuminen
tulevaisuuteen. Keskustelijat arvioivat meidän olevan etevämpiä puhujia kuin toimijoita. Tekeminen on monelta osin
tulevaisuutta. Esimerkiksi ilmaston muutoksesta on puhuttu pitkään, mutta silti talkoot ilmastonmuutoksen torjumiseksi
ovat alkutaipaleella. Verkostoituminen on vastaava esimerkki. Se on arkipäiväinen keskustelun aihe, mutta verkostojen
hyödyntäminen ei ole yhtä arkipäiväistä kuin väitämme, Kirsi Juva toteaa.
Avaimina yhteistyötaidot ja yrittäjämäinen draivi
-Osa tulevaisuudessa korostuvista osaamistarpeista on johdettavissa suoraan verkostoitumisesta. Tarvitsemme enenevästi
taitoja toimia yhdessä erilaisten osaajien kanssa. Valmius tarttua asioihin ongelmiin yrittäjämäisellä draivilla on
tärkeää, on tulevaisuus millainen tahansa.
Oivalluksen työtä on inspiroinut tieteiskirjailija William Gibsonin toteamus tulevaisuudesta: tulevaisuus on jo täällä,
mutta se ei ole jakaantunut tasaisesti. Gibsonin ajatusta käytetään Oivalluksessa ennakoinnin metodina.
Oivallus-hanke jatkuu kevääseen 2011.
Linkki Oivalluksen väliraporttiin (pdf)