Tulevaisuuteen vaikutetaan aktiivisella elinkeinopolitiikalla

21.02.2007

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho: PK-yritykset toivovat byrokratian purkamista, sillä yrityksiä koskeva sääntely on huolestuttavasti lisääntynyt.

Vaalikeskustelussa on ehdotettu valtion menojen lisäämistä erilaisiin kohteisiin. Toisaalta on myös todettu, ettei lisämenoihin olisi varaa lainkaan. Valtion menoja lisäämällä ei työllisyyttä voida kestävällä tavalla kohentaa. Myös passiivinen elinkeinopolitiikka kostautuu. Tulevaisuuteen voidaan ja pitää varautua rakentamalla työllistäville yrityksille suotuisa toimintaympäristö. Jos rahasta puhutaan, veronkevennykset ovat tehokas tapa edistää yritysten kasvuhalua ja työllistämiskykyä.

Yritysten toimintaympäristöä voidaan kohentaa myös muulla tavoin. Yrityksiä koskeva sääntely on huolestuttavasti lisääntynyt. Kotimaisten lakien ja muiden säännösten lisäksi yritystoimintaa rasittavat EU:n määräykset. Sääntelyn yksinkertaistaminen onkin otettu yhdeksi EU:n keskeisistä tavoitteista jo vuonna 2005.

Suomessa paremman sääntelyn toimintaohjelma, niin sanottu Parsa-hanke on käynnistetty 2006. Uhkaava sääntelykierre merkitsee käytännössä sitä, että uusien lakien valmistelu on usein puutteellista ja säädettyjä lakeja joudutaan pian korjaamaan. Se heikentää hallinnon tehokkuutta ja yritysten oikeussuojaa. Kun pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei useinkaan ole asiantuntijoita, esimerkiksi lakimiehiä, yritysten on vaikea hahmottaa toimintaympäristöä ja sen muutoksia.

Sääntelyä tulee keventää ja vähentää. Lakien vaikutukset tulee selvittää yritysten näkökulmasta hyvissä ajoin ennen lakien säätämistä. Yritysten mielipiteitä pitäisi kuunnella ja ottaa huomioon. Kun PK-yritysten omat voimavarat eivät riitä säädösviidakon hallitsemiseen, voi tietämättömyys säädöksistä ja niiden seuraamuksista johtaa suuriinkin korvauksiin.

Kohtuullinen sääntely on tarpeen ja osa yritysten normaalia liiketoimintaa. Siitä ei kuitenkaan saa tulla yrityksille kohtuutonta taakkaa. Varsinkin PK-yritykset joutuvat korvausvelvoitteiden pelossa käyttämään ulkopuolista juridista apua, sillä riskejä ei ole varaa ottaa. Jos ulkopuolista juridista apua ei haluta käyttää, tehdään helposti ”varmuuden vuoksi” -järjestelyjä, jotka nekin kuluttavat vähäisiä voimavaroja. Myös kuulemismenettelyt on koettu turhauttaviksi, koska ne eivät useinkaan käytännössä muuta esimerkiksi lakiesityksen sisältöä.

Kansainväliset kasvu- ja kilpailukykyraportit pitävät hallintoa tärkeänä asiana, joka voi edistää tai jarruttaa yritysten kasvuhalua. Kysymys on siitä, onko Suomi lainsäädäntöineen kyllin houkutteleva yritysten sijoituspaikka. Kun ulkomaiset yritykset harkitsevat investointiensa kohdemaata, ne ottavat selvää paikallisesta verotuksesta, lainsäädännöstä ja viranomaiskäytännöstä. Selkeä ja seurauksiltaan ennustettava sääntely ja viranomaisten muu hallintotapa edistävät kilpailukykyä.

Sääntelyn yksinkertaistaminen vaatii elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Ohjeistusta ja tiedotusta säännöksistä on syytä lisätä. Tulkintatapauksissa käytäntöä parantaisi, mikäli viranomaisten käsittelyajat lyhenisivät. Myös yritysten tiedonantovelvoitteita voitaisiin karsia tai yhtenäistää siten, että yrityksen perustiedot (ilman liikesalaisuuksia koskevia tietoja) olisivat käytettävissä – yrittäjän suostumuksella – useilla yritystä palvelevilla viranomaisilla.

Monet yrittäjät ovat valittaneet myös sitä, että he eivät ymmärrä viranomaisten säädöksissään, kirjelmissään ja päätöksissään käyttämää suomen kieltä. Kuitenkin myös tästä on annettu erityisen säädös. Valtioneuvoston virkakielipäätöksen mukaan asiakirjat on kirjoitettava siten, että niiden sisältö on vaikeuksitta ymmärrettävissä. Samalla kun byrokratiaa puretaan ja säännösviidakkoa karsitaan, olisi myös viranomaisten kielenkäyttöön kiinnitettävä huomiota.

Tiedote PK-suhdanteista
PK-suhdannejulkaisuun (pdf)
PK-suhdannebarometrin kuviin (pdf)