Tuulivoiman tuotantotuen kilpailutus käyttöön alusta alkaen

Print

31.03.2010

Mikael Ohlström, EK

EK on antanut lausuntonsa hallituksen syöttötariffiesityksestä eli ns. takuuhintajärjestelmästä. Esityksen mukaisessa hallinnollisessa tariffitason asettamisessa on suuria epävarmuuksia.

Investointituki tuotantotukea kustannustehokkaampi

EK on antanut lausuntonsa hallituksen syöttötariffiesityksestä eli ns. takuuhintajärjestelmästä. Esityksen mukaisessa hallinnollisessa tariffitason asettamisessa on suuria epävarmuuksia.

Järjestelmästä voi helposti tulla joko toimimaton (liian alhainen tuotantotuki) tai ylituottoja aiheuttava (liian korkea tuotantotuki). Syöttötariffityöryhmän syksyllä jätetyssä loppuraportissa peräänkuulutettiinkin selvitystä tuotantohankkeiden kilpailutuksesta.

Työ- ja elinkeinoministeriö ei ole kuitenkaan tällaista selvitystä käynnistänyt, joten elinkeinoelämän Greenstream Networkillä teettämän ja 15.1.2010 julkaistun kilpailutusselvityksen ”Opportunities to utilise tendering as a part of a feed-in tariff system” tuloksia voitaisiin hyödyntää lain valmistelussa.

- Raportin suositusten periaatteita noudattaen Suomessa on mahdollista käynnistää kilpailutusmenettely pikaisella aikataululla. Tarjouskilpailu kannustaa toteuttamaan kustannustehokkaimmat hankkeet ensimmäiseksi ja sen kautta tuki asettuu tasolle, joka ottaa huomioon investointien kustannukset, toteaa johtava asiantuntija Mikael Ohlström EK:sta.

Näin päästäisiin lähemmäksi syöttötariffityöryhmän työlle alun perin asetettua tavoitetta kustannustehokkaasta ja markkinaehtoisesta tukijärjestelmästä.

Investointituista entistä tehokkaampia

Toisaalta, ennen kuin päästökaupan vuonna 2013 alkavan ja nykyisestä huomattavasti tiukentuvan jakson vaikutukset ovat selvästi nähtävissä, ei pitäisi ottaa käyttöön uusia energian hintaa nostavia järjestelmiä. Pitkällä tähtäimellä uusiutuvan energian lisääminen on tärkeää, mutta olennaista on kuitenkin, että se tehdään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti.

- Monet uusiutuvan energian tuotantomuodot ovat investointivaltaisia, mikä puoltaa investointitukien käyttöä uusiutuvan energian edistämisessä. Lisäksi nykymuotoinen järjestelmä on läpinäkyvä ja se sopii avoimille sähkömarkkinoille ollen myös pitkällä aikavälillä kokonaiskustannuksiltaan edullisin ohjauskeino, Ohlström perustelee.

Syöttötariffien käyttöönottoa tuulivoiman tukemisessa perusteltiin alun perin sillä, että valtion budjetista ei pystytä rahoittamaan tarvittavia investointitukia. Nyt kuitenkin tuotantotukien kohdalla on päädytty valtion budjetin kautta tulevaan määrärahaan.

Säätövoimatarve kasvaa tulevaisuudessa

Tuulivoiman lisäämisen hallituksen esityksen mukaisesti on arvioitu lisäävän säätövoimatarvetta 250–400 MW. Mitä enemmän sähköjärjestelmään tulee vaihtelevaa tuulivoimatuotantoa, sitä paremmin on jo ennalta varauduttava vara- ja säätövoimakysymyksiin.

- Vesivoiman lisärakentaminen on ylivoimaisesti paras tapa varmistaa tuulivoimatuotannon kasvumahdollisuudet sekä häiriötön sähkön saatavuus. Tälle on luotava edellytykset mahdollisimman pian.


LIITTEET:

1) EK:n lausunto

2) Kilpailutusselvitysraportti: ”Opportunities to utilise tendering as a part of a feed-in tariff system”. Greenstream Network, 15.1.2010. (pdf)

3) Raportin suomenkielinen tiivistelmä: ”Kilpailutuksen mahdollisuudet syöttötariffijärjestelmässä. Tiivistelmä”. Greenstream Network, 15.1.2010. (pdf)

EK:n aiemmat lausunnot aiheesta: 4.5.2009 ja 28.10.2009