Logistiikka- ja liikennejärjestelmä tienhaarassa: Suomella edessä viisi linjavalintaa

02.02.2012

Elinkeinoelämä odottaa hallituksen liikennepoliittiselta selonteolta kauaskantoisia ratkaisuja, joilla parannettaisiin liikennejärjestelmän ja logistiikan tehokkuutta, kustannuskilpailukykyä ja toimintavarmuutta.

Tänä keväänä valmistuu hallituksen liikennepoliittinen selonteko, joka viitoittaa logistiikan toimintaympäristöä pitkälle tulevaisuuteen. Samoin kehysriihessä tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat liikenneverkon palvelutasoon ja logistiikan kustannuksiin.

EK peräänkuuluttaa keskustelua ja linjauksia viidestä strategisesta kysymyksestä. Ne ovat olennaisia siinä, onnistutaanko vahvistamaan yritysten ja Suomen kilpailukykyä, painotti johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n logistiikkaseminaarissa 2.2.


1: Kuinka osataan vastata liikennepalveluiden kysyntään ja asiakastarpeeseen?

Liikennepoliittisen päätöksenteon tulee olla kysyntälähtöistä ja ennakoivaa. Jotta pystytään vastaamaan asiakastarpeisiin, liikennesuunnittelussa on selvitettävä eri toimialojen, tavaravirtojen ja logistiikkamarkkinoiden tulevaisuutta. Markkinaehtoista kehitystä on tuettava pitkäjänteisillä toimenpideohjelmilla.

Jos asiakastarpeita ei ennakoida ja päätökset tehdään pelkästään vaalikauden aikajänteellä, yritykset eivät voi laskea niiden varaan liiketoimintaansa ja omia logistiikkaratkaisujaan.


2:  Halutaanko ehkäistä häiriöiden syntyminen vai varautua niiden seurauksiin?

Logistiikan vaatimukset kovenevat, kun asiakkaat odottavat toimituksilta entistä suurempaa täsmällisyyttä ja varmuutta. Pienetkin häiriöt vaikuttavat koko logistiikkaketjuun ja sitä kautta laajasti yrityksiin ja yhteiskuntaan.

Toinen linjavalinta liittyykin toimintahäiriöihin: halutaanko ehkäistä niiden syntymistä vai varaudutaanko mieluummin häiriöihin ja niiden seurauksiin. Talviolosuhteet ovat Suomelle erityishaaste. Riittävä jäänmurtokapasiteetti sekä teiden ja rautateiden kunnossapito ovat tässä avainasemassa.


3: Mihin suuntaan liikenneväylien rahoitusta kehitetään?

Kun halutaan nopeuttaa ja lisätä liikenneinvestointeja, kannattaa hyödyntää yksityistä rahoitusta ja kehittää houkuttimia, jotka aktivoivat yksityisiä sijoittamaan liikenneinfrastruktuuriin.

Yksityisrahoitukseen liittyen on myös hyvä selvittää käyttäjä maksaa –periaatteen soveltuvuutta eri liikennemuodoissa. Samalla on kuitenkin arvioitava tarkoin myös se, miten se vaikuttaa logistiikkakustannuksiin.


4: Käytetäänkö ympäristöohjauksessa porkkanaa vai keppiä?

Logistiikkatoimijoihin ja niiden asiakkaisiin on viime vuosina kohdistunut monia verojen ja maksujen korotuksia, joita on usein perusteltu ympäristösyillä. Seurauksena on yritysten kustannustaakan kasvaminen. Sen sijaan ympäristöhyötyjä ei saavuteta, koska kuljetuksille ei ole vaihtoehtoa.

Kustannusten nostamisen sijaan tulisi parantaa logistiikan tehokkuutta satsaamalla teknologian kehitykseen, tietotekniikan hyödyntämiseen, koulutukseen ja informaation saatavuuteen. Tällöin säästetään samanaikaisesti sekä rahaa että ympäristöä.


5: Ollaanko EU:ssa aktiivinen vaikuttaja vai sopeutuja?

Suomen kilpailukyvyn kannalta olisi tärkeää vaikuttaa EU-päätöksentekoon siten, että liikenteeseen kohdistuvat velvoitteet olisivat tasapuolisia ja kohtuullisia eivätkä lisäisi sijainnistamme johtuvaa haittaa. Näin myös vältettäisiin tarve kompensoida kilpailuhaittaa jälkikäteen erilaisilla tuilla. Tämä edellyttää Suomelta ennakoivaa ja aktiivista otetta niin EU:ssa kuin muillakin kansainvälisillä foorumeilla.


Keskustelu näistä linjavalinnoista avattiin EK:n logistiikkaseminaarissa ja sitä voi jatkaa myös antamalla palautetta osoitteeseen www.ek.fi/logistiikka.

Lisätiedot:
Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, puh. 040 505 6574, etunimi.sukunimi@ek.fi
Johtava asiantuntija Tiina Haapasalo, puh. 040 763 1482, etunimi.sukunimi@ek.fi
Asiantuntija Kyösti Orre, puh. 0400 426 134, etunimi.sukunimi@ek.fi

Kommentteja 0 kpl

Kommentoi

Jaa

Hae tästä osiosta


Kohdista hakusi
Tarkennettu haku »

Lisää aiheesta