Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen etenee korkeakoulutuksessakin

 Print

10.10.2008

Koulutusjärjestelmässä on käynnissä syvällinen muutos. Hyväksytään tosiasia, ettei koulutusorganisaatioilla ole monopolia tietoon ja osaamiseen.

Ns. osaamislähtöinen ajattelutapa yleistyy. Se perustuu siihen, että osaamisen laatu ja oppmistulokset ratkaisevat, ei osaamisen hankkimiseen käytetty tapa ja aika. Tämä on tuttua jo aikuiskoulutuksen puolella.

Osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan ilman, että suljetaan pois erilaisia tapoja, kuten työkokemusta, joilla osaaminen on hankittu. Ns. aikuisten näyttötutkinnoissa nämä menettelyt ovat arkipäivää.

Korkeakouluopinnoissa osaamislähtöinen ajattelu on vasta kehittymässä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreiden neuvostot ovat kuitenkin saaneet valmiiksi merkittävän yhteistyöhankkeen.

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, ns. AHOT -hankkeen, tulokset julkistettiin 7.10.2008 Helsingin yliopistossa järjestetyssä seminaarissa.

Hankkeessa on pohdittu tieteen- ja koulutusalakohtaisissa työryhmissä, miten opiskelijaksi valitun aikaisemmin hankkima työkokemus ja koulutus voidaan lukea hyväksi. Todistusten puuttuessa hankittu osaaminen osoitettaisiin näytöllä.

Ongelmaksi tosin koettiin että näyttö-sanan kytkeytyy niin voimakkaasti toisen asteen ammatilliseeen koulutukseen. Työkokemuksen mahdollisesta vanhenemisesta oli työryhmissä erilaisia näkemyksiä. Todettiinkin, että aikaisemman opitun arvioinnin kehittämiseksi ja yhdenmukaisten käytänteiden luomiseksi tarvitaan lisää yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken.

Useimmissa työryhmissä koettiin, ettei AHOT ratkaise ns. väyläkeskustelua. Väyläkeskustelulla tarkoitetaan opiskelijan liikkumista esimerkiksi ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä.Seminaarissa väläytettiin kansallisesti yhteinäisten ohjeiden tarvetta. Haasteena on kuitenkin sovittaa kansallisesti sovitut ohjeet yhteen esimerkiksi yliopistojen auntonomian kanssa.

AHOT-työssä on myös tärkeä kansainvälinen ulottuvuus. Ulkomaisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa toteutettaville vaihto-ohjelmille on rakennettava mallit tunnistamiseen ja tunnustamiseen.

Ulkomaalaisille opiskelijoille on taattava samat käytännöt esimerkiksi työkokemuksella hankitun osaamisen hyväksi lukemiseen kuin suomalaisille. Tämä vaatii toteutuakseen luonnollisesti paljon työtä. Ilman ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen keskinäistä yhteistyötä tavoitteet eivät täyty. AHOT-hanke on hyvä pohjaa myös OECD-maiden yhteiselle isolle hankkeelle, jossa aiotaan arvioida mitä lisäarvoa, "added value", korkeakoulutus kussakin maassa tuottaa. Kysessä olisi eräänlainen "korkeakoulutettujen PISA".

AHOT-hanke vastaa osaltaan EK:n koulutusjärjestelmää koskeviin tulevaisuuden odotuksiin. Yritykset kysyvät työntekijöiltään, mitä he osaavat, eivät sitä, missä ja miten osaaminen on hankittu, ja kuinka kauan sen hankkimiseen on mennyt aikaa.

-EK on pitänyt tärkeänä, että edistetään elinikäisen oppimisen mahdollistavien polkujen rakentumista. Muodollisen koulutuksen ohella olisi tunnistettava ja tunnustettava sekä epävirallinen, ns. non-formaali että elämän arjessa tai esimerkiksi vapaa-ajan harrastuksissa tapahtunut tietojen ja taitojen ns. in-formaali karttuminen, sanoo koulutuspolitiikan asiantuntija Tarja Tuominen EK:sta.

-EK:n mielestä olisi tarpeellista laajentaa opitun tunnistamista ja tunnustamista myös muutoin kuin opiskelun alussa. Opintojen ja työnteon jaksottuminen edistäisi työelämässä tarvittavaa teoriatiedon ja käytännön taitojen lnkittymistä yhteen.

Tuomisen mukaan AHOT ei saakaan jatkossa olla liian erillinen eikä erityinen kehittämisalue. Sen on oltava osa koulutusjärjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä osaamispohjaisen ajattelun mallein ja työkaluin. Joka tapauksessa AHOT-projektin avulla osaamislähtöisen ajattelun käsitteet ovat vakiintuneet keskusteluun ja kehittämiseen.

(Esitykset: www.arene.fi ja www.rectors-council.helsinki.fi)

Hae tästä osiosta


Kohdista hakusi
Tarkennettu haku »

Lisää aiheesta