Suomi tarvitsee kaivosalaa

Print

11.06.2012


Jouni Lind

Koko kevään median hampaissa ollut kaivosala on Suomelle elintärkeä klusteri, jonka varaan rakentuu laajempi talouskehä alihankkijoineen ja logistiikkoineen, kirjoittaa EK:n asiantuntija Jouni Lind tuoreessa Prima-lehdessä.

Suomi on vahva cleantech-maa, joka tuottaa uudenlaisia, ympäristölle suotuisia ratkaisuja. Niistä hyötyy koko maailma. Suomi on rankattu myös kaivosmaana ja kaivosteknologian tuottajana korkealle. Syinä ovat luotettava hallinto, joka haluaa edistää kaivosteollisuuden kehittymistä, hyvät esiintymät, tutkimustieto, koulutettu työvoima, infra ja teknologia. Mistään kehitysmaatasoisesta raaka-aineen viejästä ei siis ole kyse, Lind huomauttaa.

Aluekehitykseen vauhtia

Myös muu taloudellinen toiminta kehittyy kaivospaikkakunnilla, kuten Sodankylässä, Kittilässä tai Kolarissa.

- Kesko päätti rakentaa Supermarketin Sodankylään heti sen jälkeen, kun päätös Kevitsan kaivoksesta syntyi. Kaivospaikkakunnilla rakennetaan asuntoja ja teitä sekä kehitetään palveluyrityksiä. Aluekehitykseen on tullut uutta valoa, Lind kertoo.

Se, että alalla toimii ulkomaisia yrityksiä, johtuu kaivosalan vahvasta pääomavaltaisuudesta. Esimerkiksi Kemiralla ei Lindin mukaan ollut varaa toteuttaa Soklia. Valtion uusi panostus kaivosalalle on 30 miljoonaa euroa, kun kaivoshankkeissa puhutaan sadoista miljoonista.

- Vain riittävän isoilla toimijoilla on varaa hankkeisiin, joissa pelkät esiintymien analyysit maksavat miljoonia. Kaivosala on myös hyvin suhdanneherkkää. Suuret jaksavat ponnistaa yli hintakuoppien.

Jatkojalostusta kehitettävä edelleen

Ovatpa kaivokset sitten kotimaisessa tai ulkomaisessa omistuksessa, olennaista on, miten raaka-aineiden varaan kehittyvää jatkojalostusta edelleen kehitetään.

- On turha puhua louhintaverosta ja alkaa karkottaa toimijoita täältä. Paljon suuremman hyödyn Suomi saa kasvavasta klusterista ja sen jalostusasteen nostamisesta, Lind huomauttaa.

Kaivosteknologia tarvitsee kehittyäkseen kotimaisen testiympäristön ja kaikki klusterin osat: teknologiayritykset, yliopistot, Geologian tutkimuskeskuksen sekä itse kaivokset, missä teknologiainnovaatiot viritetään toimiviksi ratkaisuiksi.

Kommentteja 1 kpl

Kommentoi

Print

Jaa