Vinkkejä yritysten kansainvälistymiseen vertailun kautta

06.02.2012

Outi Ervasti, EK

Kansainvälistyminen on aina yrityksen oma valinta, mutta julkisen sektorin on kyettävä luomaan yrityksen tueksi tehokas toimintaympäristö ja kansainvälistymisen edellytykset. Tuore taloudellisten ulkosuhteiden raportti peräänkuuluttaa Suomelle yritysten kansainvälistymisen edistämiseen nykyistä pitkäjänteisempää otetta, valintojen tekemistä sekä julkisten toimijoiden yhteistä sitoutumista. Vertailemalla eri maiden kansainvälistymispalveluita saadaan ideoita ja tukea oman toiminnan kehittämiseen.

EK:n tekemän vertailun mukaan esimerkit Tanskasta, Alankomaista sekä Irlannista osoittavat, että valjastamalla julkisen sektorin toimijat ja resurssit yritysten kansainvälistymisen edistämiseen asiakaslähtöisesti ja yhteisesti sovittujen päämäärien mukaisesti saadaan enemmän aikaan. Vertailluiden maiden taloudet ovat erittäin riippuvaisia viennistä ja yritysten kansainvälistymisestä. Ne ovat kukin kyenneet hyödyntämään logistisen sijaintinsa tai muun vahvuutensa maan yritysten kansainvälistymisen vahvistamisessa. Samanaikaisesti yritysten kansainvälistymisen edistäminen on maiden jatkuva yhteinen huoli ja hallituksen toiminnan keskeinen painopiste. Tämä näkyy koko julkisen että yksityisen sektorin ajattelutavassa ja tavassa toimia.

Yhteinen strategia tärkeä

Yhteistä näkemystä yritysten kansainvälistymisen merkityksestä koko maan hyvinvoinnille linjaa Tanskassa, Alankomaissa ja Irlannissa joko hallituksen hyväksymä taloudellisten ulkosuhteiden strategia ja/ tai sitä täydentävä yksityiskohtaisempi toimintaohjelma. Yhteisesti hyväksytty strategia tai ohjelma ohjaa kokonaisvaltaisesti julkisen hallinnon toimintaa niin kotimaassa kuin kohdemarkkinoilla ja ohi julkisen hallinnon reviirirajojen. Esimerkiksi Alankomaissa ja Irlannissa yritysten kansainvälistyminen ja taloudellisten ulkosuhteiden edistäminen koetaan aidosti tärkeämmäksi kuin yksittäisen julkishallinnon toimijan rooli tai julkisten toimijoiden välisen työnjaon ylläpito. Ministeriöiden rooli voi muuttua taloudellisten ulkosuhteiden painopisteiden mukaisesti eikä sitä koeta mitenkään dramaattiseksi. Henkilöstö siirtyy luontevasti tehtävien myötä ministeriöstä toiseen.

Palveluntarjoajien suuri määrä

Suomessa yritysten kansainvälistymistä edistävän julkisen palveluntuotannon hajanaisuus koetaan ongelmaksi, eivätkä yritykset välttämättä löydä oikeaa palveluntarjoajaa. Organisaatiolähtöisyyden sijasta peräänkuulutetaan aitoa asiakaslähtöisyyttä ja toimijoiden verkostomaista Team Finland -toimintamallia sekä kotimaassa että ulkomailla. Tanskassa, Alankomaissa ja Irlannissa julkisen sektorin kansainvälistymispalvelun tarjoajat pääosin toimivat jo Suomelle ehdotetun mallin mukaisesti. Ulkomailla yritysten viennin ja kansainvälistymisen näkökulmasta merkittävillä kohdemarkkinoilla julkisia toimijoita ohjataan yhtenä kokonaisuutena yhteisen kansallisen strategian mukaisesti.

Julkisia palvelurakenteita yritysten kansainvälistymisen edistämisessä on kyetty yksinkertaistamaan, ja jopa saattamaan saman toiminnon alle. Tällöin yritysten on helpompi hakeutua tarvitsemansa julkisen kansainvälistymispalvelun luokse. Toisaalta julkisten palveluiden yhdistäminen ei ole yrityksen näkökulmasta välttämättä mikään edellytys. Alankomaiden esimerkki osoittaa, että kun tiivis ja luottamuksellinen yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin, yritysten ja yhteisöjen välillä toimii, työnjako on selkeä ja kaikki toimijat tuntevat toisensa. Kukin toimija osaa ohjata yrityksen oikean palvelun äärelle ”yhden kontaktin kautta”.

Haastatteluiden mukaan elinkeinoelämän tyytyväisyys julkisen sektorin kansainvälistymispalveluihin ja niiden laatuun vaihtelee. Yhteistä maiden yrityksille on, että julkisen sektorin palvelurakenteet koetaan toimiviksi. Tyytymättömyys kohdentuu pitkälti palveluiden laajuuteen; Irlannin vahvasti resursoidun julkisen sektorin koetaan kilpailevan liikaa yksityisen sektorin kanssa kansainvälistymispalveluiden tuottamisessa, kun taas Alankomaissa julkisia pk-yritysten kansainvälistymispalveluita karsitaan jo liikaakin.

EK:n analyysi perustuu benchmarking -selvitykseen Tanskan, Alankomaiden, Irlannin ja Itävallan yritysten kansainvälistymispolitiikasta ja instrumenteista. Selvityksen aineisto on koottu yhteistyössä Finpron maatoimistojen ja ulkoasiainministeriön edustojen kanssa.

Lisätietoja:
Outi Ervasti, yritysten kansainvälistymisen asiantuntija, EK, p. 09 4202 2811

 

Kommentteja 0 kpl

Kommentoi

Lisää aiheesta

• Rikkidirektiivistä kohtuuttomat kustannukset Suomelle – haittoja lievennettävä kaikin keinoin
• EU:n suuri tulliuudistus takertelee
• Kasvuyritysten määrä laski, työllisyysvaikutus vahvistui
• EK:n Pk-toimintaympäristökysely: Yritysten kasvuaikomukset voimistuneet
• Venäjä esillä elinkeinoelämän ja EU:n kauppakomissaarin tapaamisessa
• Elinkeinoelämä palkkaa nuorisolähettilään
• Maahanmuuttajien työllistäminen on tehokasta kansainvälistymistä
• Pk-yritysten kansainvälistymisen nousukiitoa kannustettava
• Pk-yritysten rahoitus- ja maksuvalmiustilanne heikentynyt
• EK:n näkemykset hallituksen talouspolitiikkaan 2013–2016