EU-vaikuttamisen monimutkaisuuskerroin

25.06.2012

Aluepäällikkö Piia Alvesalo, EK Turku

Euron kriisi, iänikuinen Kreikka-ongelma, Espanjan paheneva talouskurimus… ja jalkapallon EM-kisat! Nämä tutut teemat siivittivät kuuden viikon työkomennustani EK:n Brysselin toimistolla, josta käsin seurasin erityisesti EU:n innovaatio- ja aluepolitiikkaa.

Paitsi jalkapalloa, EU:ssa pelataan myös politiikkaa. Monikulttuurinen yhteisö on kuin rakenteilla oleva suuri talo, jossa kaikilla asianosaisilla on omat rakennesuunnitelmansa ja erilainen mielikuva lopputuloksesta.

Europa-verkkosivusto luonnehtii EU:ta: ”Ainutlaatuinen taloudellinen ja poliittinen yhteistyömuoto 27 Euroopan maan kesken. Kattaa suuren osan Euroopan mantereesta. Luotiin toisen maailmansodan jälkimainingeissa. Ensimmäiseksi ryhdyttiin vaalimaan taloudellista yhteistyötä, sillä maat, jotka käyvät toistensa kanssa kauppaa, tulevat taloudellisesti riippuvaisiksi toisistaan ja välttävät sen vuoksi ristiriitatilanteita.”

Yhteistyön lisääminen ja ristiriitatilanteiden välttäminen ovat tärkeitä tavoitteita, mutta kuten niin usein muutoin, tavoitteiden ja niiden toteutumisen välissä on paljon tekemistä.

EU:n monivuotiset rahoituskehykset (EU:n budjetti) ovat vielä auki, ja kovaa vääntöä käydään kulisseissa ja näyttämöllä siitä, minkä varaan EU:n tulevaisuutta rakennetaan. Panostetaanko vanhoihin rakenteisiin, aluepolitiikkaan ja maatalouteen? Vai luodaanko kasvua innovaatiotoimilla ja pk-yrityspolitiikalla?

EU 2020 -strategiassa ja monissa korkean tason keskusteluissa Euroopan tulevaisuudesta kasvu ja kilpailukyky tunnustetaan kyllä tavoitteiksi, mutta kuinkas sitten kävikään... Yhtenäisen kannan löytymisen vaikeus on arkipäivää myös innovaatio- ja aluepolitiikassa.

Vaikuttamistyössä asioiden vahtiminen vaatii asiakirjojen piiruntarkkaa lukemista, yksittäisten sanojen ja termien sisällön todellista tunnistamista, relevanttien tahojen tuntemista ja oikea-aikaisuutta.

EU-vaikuttamista luonnehtii tietty monimutkaisuuskerroin: yhtäältä on useita intressiryhmiä, joilla kaikilla on sanansa sanottavanaan, ja toisaalta ilmasta putkahtavia lainsäädäntöhankkeita, nipuittain aikatauluja ja niiden muutoksia. Niiden kaikkien hallitseminen vaatii vähintään taitoa pitää hyppysissään neliulotteista todellisuutta sekä rutkasti diplomatiaa, monikulttuurisuutta ja superhermoja!

Jokainen EU-maa painottaa EU-politiikoissa luonnollisesti itselleen tärkeiksi katsomiaan asioista. EU-maat myös omaavat kukin moninaisia tapoja asioidensa eteenpäin viemiseen.

Erinäisiä EU-lainsäädännön lopputuloksia ja niiden loppusummia suomalaisille yrityksille ihmetellessäni en ole voinut välttää kysymystä, miten yhteneväiset Suomen tavoitteet ja toimintatavat ovat Brysselissä? Jalkapallokisojen kunniaksi: pelaammeko samaan maaliin?

Kommentteja 0 kpl

Kommentoi