Kuntaremontista sysäys uusille toimintatavoille

12.07.2012

Simo Pinomaavastaava ekonomisti, EK

Hallituksen kärkihanke takeltelee kehyskunnissa. Suurten kaupunkien ympärillä porskuttavat kehyskunnat eivät ole kiinnostuneita lyömään hynttyitä yhteen. Keskuskaupungista on saatu hyviä veronmaksajia, eikä väestön huoltosuhde vaivaa.

Uudistuksessa tavoitellaan työssäkäyntialueisiin perustuvia kuntarajoja. Näin saataisiin entistä parempia liikenneratkaisuja, ja maankäyttöä voitaisiin muutenkin suunnitella entistä paremmin.  Myös kuntien väliset tuki- ja tasausjärjestelmät yksinkertaistuvat, jos palvelut ja niiden rahoitus järjestetään saman kunnan sisällä aiempaa itsenäisemmin.

Toisaalta on helppo hyväksyä myös joitakin kehyskuntien käyttämiä vasta-argumentteja. Keskuskaupungit ovat usein epäonnistuneet kaavoituspolitiikassaan sekä hyvien veronmaksajien ja yritysten houkuttelussa. Kuntien välinen terve kilpailu vähenee, jos kehyskunnat hävitetään.

Valtiovaranministeriön tekemän kuntaselvityksen mukaan kehyskuntien vastahanka on suurinta Turun, Tampereen ja Helsingin seuduilla. Selvä enemmistö kunnista (noin 85 %) näkee kuitenkin jonkinlaisen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tarpeellisena joko omalla alueellaan tai valtakunnallisesti. Noin puolet kunnista on valmis selvittämään kuntajaon muuttamista. Näissä kunnissa asuu noin 70 % Suomen väestöstä.

Sysäys palvelutuotannon tehostamiselleMenemättä kuntarajojen yksityiskohtiin on välttämätöntä, että uudistushanke etenee ilman turhia viivytyksiä. Kuntaremontti antaa toivottavasti ponnekkaan sykäyksen myös palvelujen tehostamiselle ja entistä paremmille toimintatavoille.

Keskustelu kuntauudistuksesta on jäänyt viime aikoina Kreikan talouskriisin varjoon. Muutoksen tarve ei ole kuitenkaan hävinnyt.  Luottoluokittajat seuraavat silmä kovana, miten maat sitoutuvat julkisen talouden tervehdyttämiseen. Euromaiden lainoistaan maksamien korkojen erot ovat nousseet huippulukemiin.

Suomessa julkinen talous on vielä hyvässä kunnossa, mutta ongelmat uhkaavat kärjistyä vuosikymmenen lopulla. Väestön ikääntymisestä johtuvat julkiset menot nousevat lähivuosina rajusti. Aikaa ei ole hukattavissa, koska iso laiva kääntyy hitaasti.

Huomattava osa kustannusten noususta kohdistuu kuntiin. Valtiovaranministeriön laskelmien mukaan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousee yli 30:een vuoteen 2024 mennessä, mikäli kuntien kustannusten nousu katettaisiin pelkästään kunnallisveroprosentin avulla.

Tehostamisen puolesta puhuu myös se, että kunnista jää valtavasti ihmisiä eläkkeelle lähivuosina. Jos jokaisen eläkkeelle jäävän tilalle palkataan uusi työntekijä, kunnat imevät noin kaksi kolmasosaa kaikista työmarkkinoille tulevista. Se olisi kestämätön tilanne yksityisen sektorin työvoimatarpeiden kannalta.

Kommentteja 0 kpl

Kommentoi