Talousmoottoriin lisää kierroksia

02.02.2012

Jouko Kangasniemi Ekonomisti,  Talouspolitiikka, EK

Viimeaikaisia eurooppalaisia ennakoivia indikaattoreita ja rahamarkkinoiden kriisimittareita on tulkittu myönteisissä merkeissä. Paraneminen on jäänyt heikoksi, mutta eipä ole tilanne juuri heikentynytkään. Tuoreimpien ennusteiden mukaan tämän vuoden alkupuoli menee Suomessa taantuman merkeissä, mutta loppuvuodesta kasvu jälleen viriää.

Pahimpien uhkakuvien jälkeen tällainen näkymä tuntuu lähes lottovoitolta.

Täällä pohjoisessa on seurattu Etelä-Euroopan talousuutisia tyrmistyksen vallassa. Elämme kuitenkin avoimessa taloudessa, ja samat suhdanteet vaikuttavat myös meillä. Suhdannetiedusteluissa suomalaisten kuluttajien ja yritysten tunnelmat ovat hämmästyttävän lähellä EU-keskiarvoa. Ainoastaan teollisuuden luottamus kyntää meillä muita maita syvemmällä.

Suomalaisyritysten vientimenestys on ollut jo jonkin aikaa heikkoa, ja vuosia jatkunut kauppataseen ylijäämä on huvennut yllättävän nopeasti. Tämä ei johdu pelkästään viennistä, sillä tuonnin arvo on kasvanut tuontihintojen nousun myötä. Yksittäisiä selittäviä tekijöitä löytyy lisäksi, mm. risteilijätilausten hiipuminen ja elektroniikkateollisuuden alakulo. Mutta väistämättä tulee mieleen kysymys kilpailukykymme nykytasosta. Monet kilpailijamaamme ovat pärjänneet meitä paremmin samankaltaisissa olosuhteissa.

Viennissä ja tuotannossa ollaan edelleen kaukana kesän 2008 lukemista. Sen tason saavuttaminen pitänee suosiolla siirtää vuoden 2014 puolelle. Aikaväli 2007–2008 oli poikkeuksellisen hyvä ajanjakso, joten siihen vertaamista voi pikkuhiljaa alkaa pitää epäreiluna. Olisiko tämä puolisurkea nykytilanne sittenkin se uusi normaalitaso? Toivottavasti ei!

Suomalainen yhteiskunta on rakennettu toimimaan nykytilannetta jykevämmällä talousmoottorilla. Koneeseen pitää pian saada lisää kierroksia, tai sitten vauhti hyytyy seuraavaan vastamäkeen.

Kasvun odotteluun perustuvan talouspolitiikan korjaamistarve on ilmeinen. Paniikkiratkaisuihin ei ole syytä turvautua, mutta kilpailukyvyn kohentamisella ja rakenteiden tarkastelulla alkaa olla kiire. Velkaantumista voidaan jatkaa vielä hetken aikaa, mutta ei enää kovin pitkään. Tätä tahtia julkinen velka saavuttaa maagisen 60 prosentin bkt-suhteen vuosikymmenen puolivälissä.

Teollisuuden luottamusindikaattorit EU:ssa ja Suomessa 1996-2012 (pdf)

Suomen, Ruotsin ja Saksan tavaravienti 2000-luvulla(pdf)

Kommentteja 0 kpl

Kommentoi