Tyhjät, täydet työmarkkinat

30.11.2011

Mikko Räsänen Asiantuntija, EK, työvoima- ja maahanmuuttopolitiikka

Olen vuosien varrella eri tilaisuuksissa esittänyt kuvia ja graafeja väestön ikääntymisestä ja sen vaikutuksista työmarkkinoihin, uhkaavasta työvoimapulasta. Kuten tunnettua seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana työikäisen väestön määrä alenee noin sadallatuhannella ja eläkeikäisten määrä kasvaa neljälläsadallatuhannella.

Kuulijat kyselevät silloin tällöin, että missä se luvattu työvoimapula oikein on. Se, josta kaikki ovat puhuneet. Kysyjiä on erilaisia: vääräleuat tuntuvat nauttivan asetelmasta. Heillä on ajatus, ettei Suomessa voi juuri nyt olla työvoimasta pulaa, kun ihmisiä nyt on työttöminä.

Vinoilijoille voi kertoa tositarinan ja johtopäätöksen:

Vuosituhannen alussa siivousfirmoilla oli vaikeuksia saada työntekijöitä. Viranomaiset eivät myöntäneet ulkomaalaisille siivoojille työlupia, sillä alan työttömiä työnhakijoita oli kortistossa yli tuhat. Ei siis voinut olla pulaa työvoimasta.

Asian selvittämiseksi pääkaupunkiseudun työvoimatoimistot ja Kiinteistöpalvelut ry järjestivät yhdessä rekrytointihankkeen. Työnhakijat kutsuttiin työnhakutilaisuuteen ja yritykset sitoutuivat kouluttamaan ja palkkaamaan työhön haluavat ja pystyvät henkilöt. Lopputulos oli, että yli tuhannesta kortistossa olleesta siivoojasta vain parikymmentä oli työllistettävissä ja myös pysyi töissä. Saatavuusharkinta poistettiin.

Samainen saatavuusharkinta ulkomaalaisille siivoustyöhön palautettiin talouskriisin myötä, koska työttömiä siivoojia oli niin paljon. Ja mitä on tapahtunut? Kiinteistöpalvelualan yritykset ilmoittavat jälleen, etteivät saa tarvitsemaansa työvoimaa.

Yritysten tarpeet ja työttöminä olevien työnhakijoiden osaaminen ja valmiudet eivät kohtaa. Suomessa ei ole vain yhdet, vaan ala- ja aluekohtaisesti useiksi pirstoutuneet työmarkkinat, joilla ihmiset eivät liiku ammatillisesti alalta toiselle eivätkä alueellisesti kaupungista toiseen. Tarjolla oleva työ ei kelpaa tai siihen ei pystytä.

Osa kysyjistä on aidosti ihmeissään. Yleensä he ovat nuoria ammattilaisia, joille on alakoulusta lähtien opetettu suurten ikäluokkien eläköitymisen avaavan heille maailman. Heille on luvattu, että heidän tarvitsee vain valita itseään miellyttävä työ. Eikä niitä nyt ole tarjolla.

Sama kohtaanto-ongelma koskee tietysti myös nuoria. Eläköityminen tekee heille hitaasti tilaa työmarkkinoilla. Ei yksi yhteen, mutta eläkeläisten osuus väestöstä kasvaa seuraavat parikymmentä vuotta.

Vaikeampi asia on selittää, ettei yrityksen työvoimapula ole pysyvä tila vaan että yritykset sopeuttavat toimintansa vallitseviin oloihin. Avoimet työpaikat eivät siis jää odottamaan täyttäjäänsä. Jos uutta työvoimaa ei saada, kun sitä tarvitaan, menetetään kasvun mahdollisuuksia. Työvoimapulasta ei seuraa laajaa valikoimaa avoimia paikkoja vaan työttömyyttä. Jollei työvoima liiku, työ liikkuu.

Kommentteja 0 kpl

Kommentoi