Energiatehokkuussopimus

Energiatehokkuussopimus on elinkeinoelämän ja valtiovallan välinen puitesopimus, jonka tavoitteena on tehostaa yritysten energiankäyttöä vapaaehtoisuuden pohjalta.  Näin Suomi osaltaan toteuttaa EU:n energiapalveludirektiivin mukaista tavoitetta leikata energiankulutusta 9 % vuoteen 2016 mennessä.

Vuosiksi 2008–2016 solmitun energiatehokkuussopimuksen osapuolina ovat työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä toimialaliitot.  Sopimus koostuu 11 toimialakohtaisesta toimenpideohjelmasta, joihin yksittäiset yritykset voivat liittyä.

Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa elinkeinoelämän energiankäytöstä sopimuksen piiriin. Käytännössä yritykset liittyvät mukaan solmimalla energiatehokkuussopimuksen oman toimialaliittonsa tai EK:n kanssa. 
Lue tarkemmin energiatehokkuussopimuksista

Liittyminen sopimukseen
a)  Liittyminen toimialaliiton kautta
Pääsääntöisesti yritykset liittyvät mukaan solmimalla energiatehokkuussopimuksen oman toimialaliittonsa kanssa. 
Valitse oman toimialasi liittymisasiakirja ja toimenpideohjelma (pdf): 

• autoala
• elintarviketeollisuus
• energiapalvelut
• energiantuotanto
• kauppa
• kemianteollisuus
• matkailu- ja ravintolapalvelut
• muoviteollisuus
• puunjalostusteollisuus
• teknologiateollisuus.

b)  Energiavaltaisen teollisuuden yritykset  EK:n kautta
Teollisuusyritys on energiavaltainen, kun yksi tai useampi sen toimipaikoista käyttää energiaa enemmän kuin 100 GWh vuodessa.  Nämä yritykset tekevät sopimuksen suoraan EK:n kanssa:

Energiavaltaisen teollisuuden liittymisasiakirja ja toimenpideohjelma sekä liite Energiatehokkuusjärjestelmän rakentaminen (pdf).

c) Muut yritykset EK:n kautta
Jos yritys ei lukeudu a- tai b-kategorioihin, se solmii energiatehokkuussopimuksen suoraan EK:n kanssa. Seuraavien linkkien takana on liittymisasiakirja ja yleinen toimenpideohjelma (pdf):
Teollisuusyritykset (muut kuin yllä)
Palveluyritykset (muut kuin yllä)

Toimialaliitot ja EK voivat periä hallintokulut kattavaa vuosimaksua niiltä yrityksiltä, jotka eivät ole jäseniä. Esimerkiksi EK:ssa hallintomaksu riippuu  yrityksen toimipaikkojen lukumäärästä. Jos toimipaikkoja on 1 - 3, hallintomaksu on 500 euroa vuodessa, jos 4 tai useampia 1000 euroa.


Lisäkannusteita sopimukseen liittymiseksi
Valtiovalta tarjoaa sopimukseen liittyneille korotettuja energiatukia energiatehokkuuskatselmuksiin (tyypillisesti 40–50 %) sekä toteutettaviin energiansäästöinvestointeihin (15–20 %).

Paljon energiaa käyttäviltä yrityksiltä edellytetään ympäristöluvissa energiatehokkuutta. Sopimuksen avulla yritys voi osoittaa täyttävänsä ympäristöluvan velvoitteet tältä osin.

Jos yritys liittyy mukaan energiatehokkuussopimukseen, sille ei pitäisi tulla enää muita energiapalveludirektiivistä johtuvia velvoitteita.