Sivun sisällöstä vastaa
asiantuntija Tuuli Mäkelä.

Ilmasto: ilmastopolitiikka

Suomen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa

Monissa ilmasto- ja energiapolitiikan kysymyksissä Suomen päätösvalta on kaventunut, koska päätökset tehdään nykyisin EU-tasolla.

EU:n asettamat ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2020 on osin jaettu edelleen jäsenmaiden kesken.

Suomen kohdalla vähentämistavoite päästökauppasektorin ulkopuoleisille toimialoille, kuten rakentaminen, liikenne ja jätehuolto, on 16 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Päästökauppasektorilla tavoite sen sijaan määräytyy EU-tasolla.

Uusiutuvan energian tavoitteeksi Suomelle on asetettu 38 prosenttia vuonna 2020.

Kansalliset ohjelmat ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi

Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet EU:n vuoteen 2020 ulottuvien tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty valtioneuvoston marraskuussa 2008 hyväksymässä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategissa (pdf).

Lokakuussa 2009 valtioneuvosto hyväksyi ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon (pdf), joka osoittaa tien kohti vähäpäästöistä Suomea vuonna 2050. Selonteossa visioidaan useita vaihtoehtoisia tapoja, joilla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä ja hillitä ilmastonmuutosta.

Selonteko asettaa kunnianhimoisen pitkän aikavälin päästöjenvähennystavoitteen, 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Tämä edellyttäisi

• lähes päästötöntä energiantuotantoa
• lähes päästötöntä henkilötieliikennettä
• energiatehokkuuden parantamista radikaalisti kaikilla sektoreilla, esim. rakennuksissa
• jätteen kaatopaikkasijoituksen lopettamista.

Lisäksi selonteossa asetetaan uusiutuvan energian tavoitteeksi 60 %:in osuus energian kokonaiskulutuksesta vuoteen 2050 mennessä.

Tulevaisuusselonteossa listataan useita mekanismeja ja ohjauskeinoja, joilla voidaan edistää päästöjen vähentämistä.

EK:n kanta

Yritykset ovat tärkeä osa ratkaisua ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä. Suomen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa voi nousta paljon suuremmaksi hyödyntämällä suomalaista osaamista muualla maailmassa kuin keskittymällä ainoastaan kotimaisiin päästövähennystoimiin. Tarjoamalla vähähiilistä teknologiaa ja ratkaisuja muualle maailmaan suomalaisyritykset voivat vähentää päästöjä moninkertaisesti verrattuna siihen, että vaikutukset ulottuisivat vain kotimaahan. Menestyäkseen kansainvälisillä markkinoilla yritykset tarvitsevat suotuisan kansallisen toimintaympäristön. EU:n ilmasto- ja energiavelvoitteet kohdistavat jo nyt yrityksiin suuria kustannuspaineita. Kansallisilla päätöksillä tulisi välttää päällekkäisiä kustannuksia ja energiakustannusten nousua. On myös tärkeää, että poliittisia päätöksiä ja niiden vaikutuksia arvioidaan tarkasti yritysten kilpailukyvyn turvaamisen kannalta. Ilmastonmuutosta hillittäessä on tärkeää asettaa tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle. Päästöjen vähentämisen tulisi kuitenkin olla ainoa sitova tavoite ja keinot sen saavuttamiseksi vapaasti valittavissa, jotta joustavuus ja kustannustehokkuus säilyvät.