Kööpenhaminan jälkeinen arki on alkanut

 Print

21.12.2009

Kööpenhaminan ilmastokokoukseen oli ladattu paljon odotuksia, vaikkakin usko sopimukseen hiipui vähä vähältä jo ennen kokousta.

Kööpenhaminan ilmastokokoukseen oli ladattu paljon odotuksia, vaikkakin usko sopimukseen hiipui vähä vähältä jo ennen kokousta. EU:n näyttämä esimerkki ei purrut, vaan uusi ”akordi” muotoiltiin loppujen lopuksi paljolti Yhdysvaltojen johdolla, yhdessä nopeasti kehittyvien maiden kanssa.

Yritysten kannalta tilanne on harmillinen. Jäljelle jäi edelleen suuri epävarmuus tulevasta toimintaympäristöstä. Elinkeinoelämä toivoi maailmanlaajuista, sitovaa ja tasapuolista ilmastosopimusta. Tuloksena oli löyhä lupaus tulevista lupauksista.

Takaisin lähtöruutuun

– Palattiin tavallaan lähtöruutuun: jo 90-luvun alun ilmastoneuvotteluissa Yhdysvallat esitti niin sanottua pledge and review -lähestymistapaa. Sen mukaan maat antavat lupauksen omista tavoitteistaan tai toimenpiteistään, ja sen jälkeen niiden toteutumista seurataan yhteisesti, toteaa johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:sta.

– Voidaan olettaa, että eri maiden lupaukset noudattelevat syksyn aikana esitettyjä epävirallisia tarjouksia. Ne ovat kaukana EU:n tavoitteista. Sopimus ei siis juurikaan tasoita yritysten kilpailutilannetta EU:n ja sen ulkopuolisten maiden kesken.

– Siksi EU:n ei pidä nostaa omaa vähennystavoitettaan 20 prosentista. Sen sijaan tulee keskittyä jo olemassa olevaan tavoitteeseen ja minimoida kilpailuhaittoja, joita syntyy epätasapuolisesta tilanteesta.


Vähäpäästöiset investoinnit yhä tärkeämpiä

Koska yhteisiä päästösitoumuksia ei saatu aikaan, huomio kiinnittyy entistä enemmän kansallisiin toimenpiteisiin. Myös Suomessa on tarpeen arvioida huolellisesti, miten Kööpenhaminan jälkeisessä tilanteessa on syytä toimia.

– Kun pelikenttä on epätasainen ja tulevaisuus epävarma, kannattaa noudattaa ”no regret” -periaatetta eli tehdä niitä toimenpiteitä, jotka ovat hyödyllisiä myös muista kuin ilmastosyistä. On myös järkevää valita toimenpiteitä, joilla saavutetaan mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman edullisesti.

Nyt jos koskaan tulisi kannustaa vähäpäästöisiin energiainvestointeihin. Tärkeää olisi antaa mahdollisuus ydinvoiman lisärakentamiseen siinä määrin kuin investointihalukkuutta löytyy. Nämä investoinnit loisivat edellytyksiä myös muille investoinneille ja hyödyttäisivät koko taloutta ja työllisyyttä.

Varat käytettävä todelliseen päästöjen vähentämiseen

Nyt jos koskaan tulisi luopua kansallisista kustannuseristä, jotka heikentävät yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta. Energia- ja ympäristöperusteisten verojen ja maksujen sijasta tulisi varat voida käyttää yritystoiminnan kehittämiseen ja investointeihin ja sitä kautta todelliseen päästöjen vähentämiseen.

Nyt jos koskaan tulisi satsata tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan energia- ja ympäristöliiketoiminnan vahvistamiseksi.

– Samalla on muistettava, että ”vihreä” liiketoiminta vaatii samat toimintaedellytykset kuin mikä tahansa liiketoiminta: Se vaatii suotuisan investointiympäristön ja kansainvälisesti tasavertaiset toiminnan puitteet.

– Joten maailmanlaajuisten ja tasapuolisten pelisääntöjen ajamisen aika ei sekään saa olla ohi.


Lisää aiheesta