Sivun sisällöstä vastaa
asiantuntija Kati Ruohomäki.

Päästökauppa

EU on valinnut päästökauppajärjestelmän keskeiseksi keinoksi, jolla se ohjaa ja toteuttaa ilmastotavoitteitaan.

Näin päästökauppa toimii
Päästökauppajärjestelmässä hiilidioksidia vähentävät toimet tehdään siellä, missä se on kustannustehokkainta. EU:n päästökaupassa on määritelty päästöoikeuksien kokonaismäärä, jolloin päästöoikeuden hinta vaihtelee muun muassa taloustilanteen mukaan.

Järjestelmä toimii siten, että teollisuus- ja energiantuotantoyritys kattaa hiilidioksidipäästönsä vuosittain EU:n päästöoikeuksilla. Yritykset saavat päästöoikeuksia ilmaisjaossa tai ostamalla niitä pörssistä tai toisilta yrityksiltä. Yritys voi myydä päästöoikeuksiansa, jos niitä on yli oman tarpeen.

Päästökauppa ei koske kaikkea teollisuustoimintaa. Nykyisin sen piirissä ovat EU:ssa energiantuotantolaitokset (yli 20 MW), öljynjalostamot, koksaamot, rauta- ja terästehtaat, sementtitehtaat sekä paperi- ja kartonkitehtaat. Suomessa näitä päästökauppaa tekeviä yrityksiä on noin 550 kappaletta ja ne vastaavat noin puolesta koko maan kasvihuonepäästöistä. Euroopassa päästökaupan piirissä on yhteensä 11 000 teollisuuslaitosta.

Kolmas päästökauppakausi alkaa 2013
EU:n kolmannen päästökauppakauden (2013–2020)  tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 21 % (vertailuvuosi 2005). Päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla − kuten rakentaminen, liikenne ja jätehuolto − vähentämistavoite on noin 10 %.

Kolmas kausi tuo mukanaan merkittäviä muutoksia itse päästökauppajärjestelmään:

• Päästöoikeudet tullaan jakamaan pääsääntöisesti huutokaupalla, kun ne tähän asti on jaettu jäsenvaltioiden kesken ilmaiseksi. Huutokaupoista kertyvät tulot menevät valtioille.

• Päästöoikeuksien vuosittain vähenevä ilmaisjako perustuu laitosten tehokkuusvertailuun sekä arvioituun hiilivuotoriskiin.

• Päästökaupan piiriin tulee uusia toimialoja kuten alumiinin valmistus ja kipsilevyteollisuus sekä entistä laajemmin metallin jalostusta ja kemianteollisuutta. Suomessa se tarkoittaa noin 16 teollisuusyrityksen mukaantuloa.

Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

EK:n kanta päästökauppaan

Elinkeinoelämän tavoitteena on globaali päästökauppa, joka perustuu yhtäläisiin pelisääntöihin eikä aiheuta kilpailun vääristymiä.  Päästöoikeuden hinnan täytyy antaa muodostua markkinaehtoisesti päästökaupan periaatteiden mukaisesti, eikä siihen pidä vaikuttaa keinotekoisesti esimerkiksi siirtämällä päästö-oikeuksia sivuun.