Sivun sisällöstä vastaa
asiantuntija Kati Ruohomäki.

Päästökauppa

EU on valinnut päästökauppajärjestelmän keskeiseksi keinoksi, jolla se on ohjannut ja toteuttanut ilmastotavoitteitaan jo vuodesta 2005 lähtien.

Näin päästökauppa toimiiPäästökauppajärjestelmässä hiilidioksidia vähentävät toimet tehdään siellä, missä se on kustannustehokkainta. EU:n päästökaupassa on määritelty päästöoikeuksien kokonaismäärä, jolloin päästöoikeuden hinta vaihtelee muun muassa taloustilanteen mukaan.

Järjestelmä toimii siten, että teollisuus- ja energiantuotantoyritys kattaa hiilidioksidipäästönsä vuosittain EU:n päästöoikeuksilla. Yritykset saavat päästöoikeuksia ilmaisjaossa tai ostamalla niitä EU:n huutokaupasta, pörssistä tai toisilta yrityksiltä. Yritys voi myydä päästöoikeuksiansa, jos niitä on yli oman tarpeen.

Päästökauppa ei koske kaikkea teollisuus- tai energiantuotantoa EU:ssa. Sen piirissä ovat mm. yli 20 MW:n energiantuotantolaitokset, öljynjalostamot, koksaamot, rauta- ja terästehtaat, sementtitehtaat sekä paperi- ja kartonkitehtaat. Vuoden 2013 alusta mukaan tuli alumiinin valmistus, kipsilevyteollisuus sekä entistä laajemmin metallin jalostusta ja kemianteollisuutta. Suomessa päästökauppa koskee noin 600 yritystä ja ne vastaavat noin puolesta koko maan kasvihuonepäästöistä. Euroopassa päästökaupan piirissä on yhteensä 11 000 teollisuuslaitosta.

Kolmas päästökauppakausi alkoi vuoden 2013 alussaEU:n kolmannen päästökauppakauden (2013–2020)  tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 21 % (vertailuvuosi 2005). Päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla − kuten rakentaminen, liikenne ja jätehuolto − vähentämistavoite on noin 10 %.

Kolmas kausi toi mukanaan merkittäviä muutoksia päästökauppaoikeuksien jakotapaan:

• Päästöoikeudet jaetaan pääsääntöisesti huutokaupalla, kun ne tähän asti on jaettu jäsenvaltioiden kesken ilmaiseksi. Huutokaupoista kertyvät tulot menevät valtioille.

• Päästöoikeuksien vuosittain vähenevä ilmaisjako perustuu laitosten tehokkuusvertailuun sekä arvioituun hiilivuotoriskiin. Sähköntuottajat eivät saa maksuttomia päästöoikeuksia lainkaan.

Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

EK:n kanta päästökauppaan

Elinkeinoelämän tavoitteena on globaali päästökauppa, joka perustuu yhtäläisiin pelisääntöihin eikä aiheuta kilpailun vääristymiä. Päästöoikeuden hinnan täytyy antaa muodostua markkinaehtoisesti päästökaupan periaatteiden mukaisesti, eikä siihen pidä vaikuttaa keinotekoisesti esimerkiksi vähentämällä sovittua päästö-oikeuksien määrää. EU:n päästövähennystavoite saavutetaan vuonna 2020 päästökauppasektorilla.