Sivun sisällöstä vastaa
asiantuntija Tuuli Mäkelä.

Suomen ilmastopolitiikka

Kansallinen liikkumavaramme on kaventunut, koska merkittävä osa ilmasto- ja energiapolitiikan kysymyksissä päätetään EU-tasolla.

Tavoitteet vuoteen 2020

Keskeisimmät suuntaviivat tulevat EU:n asettamista ilmasto- ja energiatavoitteista vuodelle 2020:

• päästökauppasektorilla hiilidioksidipäästöille on määritelty vain EU-tason kokonaistavoite
• päästökauppasektorin ulkopuolisilla toimialoilla (esim. rakantaminen, liikenne ja jätehuolto) vähennystavoitteet on täsmennetty erikseen kullekin jäsenmaalle. Suomen tulee vähentää päästökaupan ulkopuolisten alojen päästöjä 16 % vuoteen 2020 mennessä (vertailuvuosi 2005).
  

EU:ssa on asetettu laillisesti sitovia tavoitteita myös Uusiutuvan energian käyttöönottoon. Suomelta edellytetään, että uusiutuvan energia osuus on 38 % vuonna 2020. Päätöksenteko tämän tavoitteen toteuttamisesta tapahtuu kansallisella tasolla. 

Suomen hallitus on hyväksynyt vuonna 2008  pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategissa (pdf), jossa määritellään kansalliset keinot ja toimenpiteet, joilla toteutamme EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2020. Strategia on määrä päivittää vuonna 2012 ja lisäksi selvitetään mahdollisuudet erillisen päästökaupan ulkopuolisia toimialoja koskevan ilmastolain säätämiseksi.

Tavoitteet vuoteen 2050

Suomen hallitus hyväksyi vuonna 2009 ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon (pdf), joka asettaa tavoitteeksi vähentää kasvihuonepäästöjä 80 % vuoteen 2050 mennessä (vertailuvuosi 1990). Jatkotyönä hallituksen on määrä laatia vuoteen 2050 ulottuva tiekartta kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

EK:n kanta

Suomessa toimivat yritykset tarvitsevat kilpailukykyisen kansallisen toimintaympäristön. Kansallisilla päätöksillä (esimerkiksi ilmastolaki) ei tule aiheuttaa enää lisäkustannuksia, kun EU:n ilmasto- ja energiavelvoitteet joka tapauksessa jatkuvasti tiukentuvat. Suomesta löytyy vahvaa osaamista vähäpäästöisessä ja energiatehokkaassa teknologiassa. Ympäristöliiketoiminnan (cleantech) maailmanmarkkinoiden kasvu onkin suomalaisyrityksille merkittävä mahdollisuus kansainväliseen kaupankäyntiin ja investointeihin. Cleantech-osaamista on jatkuvasti kehitettävä ja ylläpidettävä tutkimus-, kehitys- ja investointitoimintaan satsaamalla. Suomalaista ympäristöosaamista tulisi hyödyntää nykyistä kansainvälisemmin osana ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tarjoamalla cleantech-ratkaisuja maailmanlaajuisilla markkinoilla suomalaisyritykset voivat vähentää päästöjä moninkertaisesti verrattuna siihen, että vaikutukset ulottuisivat vain kotimaahan.