Kauppapolitiikka

Eurooppalaiset yritykset markkinoille esteettömästiSuomi on useita kilpailijamaitaan riippuvaisempi EU:n ulkopuolisista markkinoista ja niillä menestyvistä, kansainvälisesti kilpailukykyisistä yrityksistä. Suomalaisten yritysten kilpailukykyä tuetaan parhaiten pitämällä huolta avoimista markkinoista ja tasapuolisten kilpailuedellytysten kehittämisestä.

Kuitenkin sekä EU:n että Euroopan ulkopuolisten markkinoiden kaupan esteet sekä kilpailua vääristävät säännöt ja käytännöt heikentävät suomalaisyritysten kilpailuasemaa. Vaikka näiden poistamisesta on tehty poliittisia sitoumuksia, ongelmat ovat lisääntyneet. Se haittaa etenkin pienten yritysten toimintaa.

EU:n sisämarkkinat ponnahduslauta eteenpäinEU:n sisämarkkinat tarjoavat suomalaisille yrityksille ponnahduslaudan, jolta ne voivat edetä kansainvälisille markkinoille suurempien kasvumahdollisuuksien äärelle. Suomalaisille pk-yrityksille lähialueiden markkinat (Venäjä, Baltia ja Ruotsi) ovat tärkeitä. Sijainti Venäjän suurten markkinoiden läheisyydessä on huomattava kilpailuetu.

Ei protektionismilleSuomalainen elinkeinoelämä haluaa vauhdittaa sitoutumista markkinoiden avaamiseen, kansainvälisiin normeihin ja tasapuolisiin pelisääntöihin.
 
Kauppapolitiikka tukee talouskasvua ja kilpailukykyä, ympäristötavoitteita sekä yhteiskunnallista kehitystä sekä EU:ssa että kehittyvissä maissa. EU:n tulee sitoutua taloudellisissa ulkosuhteissaan vahvasti avoimeen, yritysten kansainvälistymistä, kasvua ja kilpailukykyä vahvistavaan linjaan.

EK:n linjaukset:

EU:n tulee toimia määrätietoisesti protektionismin vastustamisessa, tavara- ja palvelukaupan ja investointien esteiden purkamisessa sekä kauppamenettelyjen helpottamisessa kansainvälisen yhteistyön keinoin. Dohan kauppaneuvottelukierros ja vapaakauppasopimusneuvottelut tulisi saada päätökseen. Tarvitaan myös aloitteita sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän pitkäjänteiseksi kehittämiseksi. EU:n on kehitettävä avoimia ja luottamuksellisia taloussuhteita keskeisten strategisten kumppaneidensa kanssa. Tärkeimpiä ovat Venäjä, Kiina, Yhdysvallat, Intia, Brasilia ja Japani. Venäjä-suhteissa EU:n tulee pyrkiä uuden, nykyistä sitovamman perussopimuksen aikaansaamiseen ripeällä aikataululla, selvittää mahdollisuus käynnistää erilliset neuvottelut investointisopimuksesta ja pohjustaa vapaakauppasopimusneuvotteluja selvittämällä sen vaikutuksia. Viisumien saantia tulee helpottaa siirtymällä pikaisesti vain monivuotisiin viisumeihin ensi askeleena kohti viisumivapautta. EU:n pitää edistää kauppapolitiikassaan ympäristöteknologian ja –palvelujen sekä tieto- ja viestintäteknologian ja siihen liittyvien palvelujen kaupan vapauttamista ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien avaamista. EU:n on vietävä eteenpäin kolmansien maiden julkisten hankintojen avoimuutta puuttumalla välittömästi kolmansien maiden asettamiin rajoituksiin ja pyrittävä sitouttamaan ne markkinoiden avoimuuteen FTA- ja GPA-sopimusten avulla. EU:n on turvattava teollis- ja tekijänoikeuksien suoja ulkomarkkinoilla. Yritysten toimintaedellytysten varmistamiseksi EU:n tulee jatkaa toimia, joilla voidaan varmistaa raaka-aineiden ja tuotantopanosten vakaa ja markkinahintainen saatavuus ja tuonnin sujuvuus. EU:n on tuettava vakaata ja avointa investointiympäristöä korkeatasoisilla investointisopimuksilla. Investointisuojan pysyvyys tulee varmistaa tärkeimmillä markkinoilla yritysten toiminnan helpottamiseksi.