Parempi sääntely

Vähemmän, mutta parempaa Jose Manuel Barroson II komission vuoden 2014 loppuun kestävä työohjelma sisältää lukuisia politiikka- ja lainsäädäntöaloitteita esimerkiksi rahoitus- ja sisämarkkinoiden sekä energia- ja teollisuuspolitiikan aloilta. Esitystulvassa piilee ylisääntelyn uhka.

Sääntelyn ennustettavuuteen on kiinnitettävä huomiota, ja sääntelyn tulee mahdollistaa kansainvälisesti tasavertainen ja tarkoituksenmukainen toimintaympäristö.

Parempi ja älykkäämpi sääntely on yksi komission tärkeimpiä esityksiä. Sen linjasta tulee pitää kiinni myös käytännössä: tarvitaan vähemmän, mutta parempaa sääntelyä.

Pienet ensin!Komission vuonna 2008 esittelemä Small Business Act -toimenpidepaketti listaa kymmenen keskeistä periaatetta, joilla pyritään helpottamaan eurooppalaisten pk-yritysten toimintaa.

Tavoitteena on mm. edistää pk-yritysten kansainvälistymistä ja markkinoille pääsyä, osallistumista julkisiin hankintoihin, parantaa rahoitusmahdollisuuksia sekä ottaa käyttöön pienet edellä -periaate. Sen mukaisesti yhtään uutta lakia ei pidä hyväksyä ilman, että vaikutukset pk-yrityksiin on ensin arvioitu huolellisesti.

Komissio arvioi Small Business Act -toimenpidepakettia uudelleen vuonna 2011. Se osoitti, että vaikka useat SBA-aloitteessa esitetyt toimenpiteet oli käynnistetty, pk-yritysten auttamiseksi on tehtävä enemmän.

Uudelleenarvioinnissa esitettiin useita lisätoimia. Jatkumona SBA:lle komissio julkisti vuoden 2013 alussa uuden toimintaohjelman yrittäjyydestä (Entreneurship Action Plan 2020), jonka tavoitteena on edistää yrittäjyyttä ja yrityskulttuuria EU:ssa.

EK:n linjaukset

Parempi sääntely otettava tosissaan Komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston on pidettävä kiinni paremman ja älykkäämmän sääntelyn periaatteista sekä edistettävä ehdotusten sujuvaa käsittelyä. Komission pääosastojen välistä yhteistyötä pitää kehittää ja valmistelun avoimuutta lisätä. Sidosryhmille tulee turvata mahdollisuus vaikuttaa säädösten valmisteluun nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Ennen uuden sääntelyehdotuksen antamista komission pitää arvioida lainsäädännön tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta ns. kuntotarkastuksilla. Tarkastelussa pitää ottaa huomioon jo olemassa oleva sääntely ja sen vaikutukset yrityksiin. Komission pitää tehdä perusteelliset yritysvaikutusten arvioinnit, noudattaa pienet ensin -periaatetta sekä tehdä kilpailukykytestit merkittäville aloitteille. Myös merkittävien muutosehdotusten vaikutukset on selvitettävä. Merkittävistä EU-hankkeista tulisi tehdä yritysvaikutusten arvioinnit aina myös kansallisesti ja komission tulisi huomioida ne johtopäätöksissään. Komission sisäiselle elimelle, joka päättää vaikutusten arvioinnista, tulisi taata laajemmat oikeudet estää aloitteiden tekeminen ilman riittäviä vaikutusten arviointeja. Hallinnollista taakkaa kevennettävä Tavoitteesta yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi on pidettävä kiinni määrätietoisesti. Komission on seurattava yrittäjyysohjelman toimeenpanoa jäsenmaissa tiiviisti. EU:n yhtiöoikeudellisen sääntelyn on perustuttava aitoon sääntelytarpeeseen ja yritysten toiminnan helpottamiseen. EU:n tilinpäätössääntelyssä tulee ottaa huomioon erikokoisten yritysten asema kustannus-hyöty-näkökulmasta. Erityisesti on huomioitava verotuksen ja kirjapidon välinen suhde. Pk-yritysten tilinpäätössääntelyä ja taloudellista raportointia on kehitettävä, mutta mahdollisen pk-IFRS:n (International Financial Reporting Standards) käytön tulee olla vapaaehtoista. EU:n tulee arvioida kansainvälisten tilintarkastusstandardien sisältöä ennen niiden täytäntöönpanoa EU-tasolla. Tilintarkastajan vastuuta ei ole syytä rajoittaa EU-sääntelyllä.