Työmarkkinat

Työmarkkinoita säännellään jo kattavastiTyömarkkinoiden toimivuus, tuottavuuden parantaminen ja työvoiman saatavuus on nostettava päätavoitteiksi työmarkkinoita koskevassa päätöksenteossa EU:ssa. Eurooppalaisen työelämäsääntelyn määrä on nykyisellään jo erittäin korkea: työelämää säännellään peräti 70 direktiivillä.

Kokemus on osoittanut, että lisäsääntely heikentää yritysten toimintamahdollisuuksia ja kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla sekä vaarantaa työllisyyden kasvun. Myös olemassa olevaa sääntelyä on syytä arvioida kriittisesti, kun kilpailuympäristössä tapahtuu muutoksia.

Työmarkkinajärjestelmien erot tunnustettavaTyömarkkinajärjestelmät poikkeavat toisistaan eri EU-maissa. Nämä erot on tunnustettava. Parhaat tuottavuutta ja joustavuutta lisäävät ratkaisut löydetään jäsenmaissa toimiala-, yritys- ja työpaikkakohtaisesti. Suomi on yksi edelläkävijöistä joustavien työaikaratkaisujen hyödyntämisessä.

Ikääntyminen haastaa EU-maat Työelämässä olevan väestön ikääntyminen uhkaa osaavan työvoiman saatavuutta ja koettelee julkisten talouksien kestävyyttä koko Euroopassa. Suomen nykyisestä työvoimasta noin 40 prosenttia eläköityy seuraavan 15 vuoden aikana. Työikään tulee aiempaa pienempiä ikäluokkia, mistä seuraa, että työikäinen työvoima (15–64-vuotiaat) vähenee 4,5 prosenttia.

Samaan aikaan huoltosuhde heikkenee jyrkästi: tällä hetkellä Suomessa on sataa työikäistä kohti hieman yli 50 lasta ja vanhusta, 15 vuoden kuluttua noin 70.

Jokaisen EU-maan on löydettävä löydettävä kestävät kansalliset ratkaisut väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin. EU:n roolina on tukea näitä kansallisia toimia.

Joustoturvaperiaate uudistusten pohjaksiTalouskriisi 2010-luvun taitteessa osoitti monessa EU-maassa, että työmarkkinoilla on suuria ongelmia. Uudistuksiin lähdettiin vasta kriisin pakottamina. Työmarkkinoiden toimintaa tuleekin seurata jatkuvasti jäsenvaltiotasolla.

Kun toimintaympäristön muutokset sitä edellyttävät, työmarkkinoita on uudistettava ns. joustoturvaperiaatteen (flexicurity) pohjalta.

Tarvitaan riittävästi sopeutumis- ja mukautumiskeinojaTyönantajilla tulee olla käytössään riittävästi joustavia sopeutumis- ja mukautumiskeinoja, joilla voidaan ennakoida ja reagoida nopeasti kysynnän ja markkinoiden muutoksiin. Työvoimaresursseja on voitava käyttää ja kohdentaa asianmukaisella tavalla.

Työntekijöiden osaamisen ja ammattitaidon on vastattava työmarkkinoiden tarpeita. Työmarkkinoiden toimivuus edellyttää, että markkinoilla on riittävästi osaavaa työvoimaa. Haasteeseen on vastattava muun muassa raivaamalla esteitä työperusteisen maahanmuuton tieltä.

EK:n linjaukset:

Eurooppalaisten työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelua on jatkettava ja kehitettävä. Työmarkkinaosapuolet ja niiden jäsenjärjestöt tuntevat parhaiten kansallisten järjestelmien vahvuudet, heikkoudet, kehittämistarpeet ja työpaikkojen arjen. Eurooppalaista työelämää on kehitettävä joustoturvaperiaatteen (flexicurity) pohjalta siten, että kansallisella tasolla etsitään toimiva tasapaino työntekijöiden turvaan liittyvän työelämän sääntelyn ja työnantajan joustotarpeiden välillä. Työelämän muutoksia ja tulevaisuuden osaamistarpeita on ennakoitava työmarkkinoiden rakennemuutoksen hallitsemiseksi ja osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi. EU-tason yhteistyöllä voidaan löytää uusia ajatuksia ja malleja kansallisen koulutuksen kehittämiseksi. Koulutuspolitiikkaa koskevat päätökset tulee kuitenkin tehdä aina kansallisella tasolla. Työvoiman liikkuvuus parantaa EU:n kilpailukykyä. EU:lla on tärkeä rooli laillisen maahanmuuton kehittämisessä ja yksittäisten työntekijäryhmien maahanpääsyn edellytysten helpottamisessa. Työperusteisen maahanmuuton harmonisoinnin lopputuloksena ei saa kuitenkaan syntyä joustamatonta ja kansallisia järjestelmiä mutkistavaa EU-tason sääntelyä. Maahantulosäännöksillä ei tule myöskään puuttua muihin kansallisiin normistoihin, kuten sosiaaliturva- tai työoikeuteen. EU:n tulee parantaa eri eläkejärjestelmien vertailtavuutta ja luoda painetta eläkkeiden rahoituksen kestävyyden varmistamiseen ja työurien pidentämiseen. Järjestelmien uudistaminen on kuitenkin kansallinen asia ja se on tehtävä jäsenvaltioiden tilanteiden pohjalta. EU:lla on tärkeä merkitys työmarkkinoita koskevan ajankohtaisen tiedon kerääjänä sekä kansallisten käytäntöjen kokoajana ja levittäjänä.