Yritysrahoitus

Rahoituksen saatavuus turvattavaKansainvälinen rahoituskriisi 2010-luvun taitteessa herätti muun muassa halun kiristää rahoitusmarkkinoiden sääntelyä ja valvontaa. Rahoitusmarkkinoiden vakautta, luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä lisäävä sääntely on perusteltua. Vaarana kuitenkin on, että sääntelyssä tehdään kielteisesti rahoitukseen vaikuttavia ylilyöntejä.

Suomalaiselle elinkeinoelämälle on tärkeää, ettei kiristyvä sääntely rajoita perusteettomasti yritysrahoituksen saatavuutta eikä nosta rahoituksen kustannuksia. On ensisijaista, ettei rahoituksen saatavuus kohtuullisin ehdoin vaarannu.

Rahoitusalan houkuteltava edelleen työpaikkanaRahoitusalan toimijoiden liiketoimintamallien omaehtoinen muutos ja kiristyvä sääntely johtavat merkittäviin rakenteellisiin muutoksiin rahoitusmarkkinoilla.

Rahoitusmarkkinoiden sääntelyä kehitettäessä on pidettävä huolta siitä, että kaikenkokoisilla ja erilaisia liiketoimintamalleja hyödyntävillä toimijoilla on yhtäläiset toimintaedellytykset ja että ala houkuttelee töihin osaavia ihmisiä.

EU:ssa keskustellaan myös tarpeesta säännellä yritysten hyvää hallinnointia (Corporate Governance, CG). CG-sääntely on elinkeinoelämän itsesääntelyä, jolla täydennetään lakisääteisiä menettelytapoja ja varmistetaan, että arvopaperimarkkinoilla toimivien yhtiöiden toimintamallit ja pelisäännöt ovat yhdenmukaiset ja läpinäkyvät.

EK:n linjaukset:

EU-sääntelyn tulee perustua vaikutusten arviointiin, joka ottaa huomioon rahoitusalan vaikutusten lisäksi vaikutukset yritysrahoitukseen, reaalitalouteen ja EU:n kilpailukykyyn. Myös rahoitusmarkkinoiden eri sääntelyhankkeiden yhteisvaikutukset tulee arvioida. Sääntelyn tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyistä ja sen vaikutuksia on seurattava aktiivisesti. Tarvittaessa sääntelyä on voitava keventää nopeasti. Rahoitusalan toimijoilta perittävä erillinen rahoitusmarkkinoiden vero tai transaktiovero ei ole perusteltu. Rahoituslaitosten rajat ylittävää kriisinhallintaa on kehitettävä siten, että myös rahoitusalalla vastuu voi kohdistua yksittäiseen vaikeuksissa olevaan rahoituslaitokseen. Tällaisen toiminnan hallittu alasajo ja selvitysmenettely on voitava toteuttaa ilman järjestelmäriskin realisoitumista. Erityisesti pk-yritysten rahoitusvaihtoehtoja on parannettava. On haettava markkinaehtoisesti keinoja edistää kevyemmin säänneltyjen, mm. kasvuyhtiöille tarkoitettujen markkinapaikkojen toimintaedellytyksiä. Pääomasijoitusmarkkinoita on kehitettävä yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Kannusteita tarvitaan erityisesti kasvavien nuorten ja innovatiivisten yritysten riskirahoituksen lisäämiseksi. Yhtenäisin periaattein toimiva euromaksualue (SEPA) on toteutettava mahdollisimman nopeasti. Valtiontuet ovat omiaan vääristämään kilpailua. Tukien lisääntyvä käyttö talouskasvun tai rakennemuutosten edistämiseen ei ole lähtökohtaisesti oikea lääke. Listayhtiöiden hallinnollisia velvollisuuksia on vähennettävä, jotta listautuminen houkuttelisi yrityksiä nykyistä paremmin. Yritysten hyvää hallinnointia koskevan Corporate Governance -sääntelyn tulee olla joustavaa ja perustua kansalliseen itsesääntelyyn sekä Comply or Explain -periaatteen (noudata tai selitä) noudattamiseen. Tämä periaate antaa yrityksille joustonvaraa sekä mahdollistaa yritysten erojen ja erityispiirteiden huomioon ottamisen.