Edunvalvojien rekisteri |
EU:n tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä unionin päätöksentekoon. Yksi keino siihen on ns. edunvalvojien rekisteri. Rekisteriin kootaan tietoja järjestöistä, organisaatioista ja muista tahoista, jotka pyrkivät vaikuttamaan EU:n päätöksentekoon. EK on liittynyt rekisteriin.
Uudistettu rekisteri otettiin käyttöön kesällä 2011
Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti ottivat käyttöön uuden yhteisen avoimuusrekisterin (Transparency register) kesäkuussa 2011. Se korvasi vuodesta 2008 käytössä olleen lobbarirekisterin (Register of interest representatives).
Komissio neuvottelee rekisterin laajentamisesta koskemaan yhteyksiä myös neuvostoon.
Rekisteröityminen avaa ovet
Joulukuussa 2011 kulkulupasääntöjä muutettiin siten, että vuotuisia lupia ei enää saa ja tilapäisenkin luvan saa ainoastaan rekisteröitymällä Transparency registeriin. Rekisteröityminen pitää uusia vuosittain.
Rekisteröinti tapahtuu sähköisesti internetissä ja on maksutonta. Rekisteröintitiedot ovat julkisia. Transparency registrer: https://webgate.ec.europa.eu/transparency/regrin/
Liittyminen on vapaaehtoista, mutta esimerkiksi Euroopan parlamenttiin organisaatio ei voi saada kulkulupia ilman rekisteröitymistä.
Rekisteröitynyt taho sitoutuu noudattamaan järjestelmään kuuluvaa ns. hyvää menettelytapasääntöä (Code of conduct). Siinä kielletään mm. tietojen hankkiminen EU-instituutioista epärehellisesti tai painostamalla ja sitoudutaan antamaan rekisteröidyttäessä ajantasaiset ja täydelliset tiedot omasta organisaatiosta.
Rekisteriin liittyvien organisaatioiden on esimerkiksi määriteltävä, montako henkilöä osallistuu EU-vaikuttamiseen ja paljonko vaikuttamisen hallinto- ja henkilöstökulut ovat. Lisäksi EU-rahoitusta saavien tahojen on ilmoitettava vastaanottamansa rahamäärä.
Jos organisaatio ei rekisteröidy, sen on hankalampi osallistua julkisiin kuulemisiin, tilaisuuksiin ja kokouksiin, joita kokomissio järjestää eri aihealueilta. Myös komission uusien esitysten seuraaminen hankaloituu.
Kansalaisjärjestöt tarkkailevat edunvalvontaa
Vaikka avoimuusrekisteriin ilmoitettujen tietojen luotettavuutta ei toistaiseksi seurata systemaattisesti eikä väärien tietojen antamisesta rangaista, on hyvä tiedostaa, että erilaiset kansalaisjärjestöt Brysselissä tekevät mielellään vertailuja esimerkiksi teollisuusjärjestöjen EU-edunvalvontaan käyttämistä rahamääristä.
Tutustu esimerkiksi Alter-EU:n kesällä 2011 tekemään selvitykseen (pdf).