Innovaatiot: EK:n innovaatiopoliittiset linjaukset vuoteen 2015

Print

Lisää kannustavuutta ja vaikuttavuutta yritysten innovaatiotoiminnan julkiseen tukeen
  • Suomessa tarvitaan vahvaa julkista ja yksityistä panostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan niin, että hallituskauden aikana t&k-panostusten taso saavuttaa vähintään neljän prosentin osuuden bruttokansantuotteesta.
  • Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan suoraa julkista rahoitusta (TKI-rahoitusta) on suunnattava entistä  haasteellisempiin hankkeisiin ja riskinottoa on lisättävä. Rahoituksen tulee tukea strategisia valintoja, kannustaa  verkostoitumiseen sekä korostaa korkeaa laatua ja kansainvälistymistä.
  • Julkisten rahoittajien ja yksityisten pääomasijoittajien yhteistyötä ja verkostoitumista on kehitettävä niin, että se tukee paremmin julkisen rahoituksen piirissä olevien yritysten ja yksityisen rahoituksen kohtaamista sekä rahoituksen jatkuvuutta yritysten eri kehitysvaiheissa.
  • Innovaatiotoiminnan panostusten sekä ennen kaikkea tulosten ja niiden vaikuttavuuden mittaamista on uudistettava. Mittariston tulee kattaa laaja-alaistuva innovaatiotoiminta nykyistä paremmin.

Innovaatiojärjestelmää kehitettävä laaja-alaisesti
  • Innovaatiojärjestelmää tulee kehittää laaja-alaisesti mukaan lukien rahoitus ja muut yrityspalvelut, verotus ja yhteiskunnan digitalisaatio.
  • Julkista yrityspalvelujärjestelmää tulee yksinkertaistaa ja julkisen sektorin toimintamalleja kehittää asiakaslähtöisesti osana julkisten ja yksityisten yrityspalvelujen kokonaisuutta. Julkisen yrityspalvelujärjestelmän tulee mukautua joustavasti sekä alueellisesti että toimialoittain.
  • Pääomasijoittamisen toimintaedellytyksiä on vahvistettava toimenpiteillä, jotka parantavat yksityissektorin pääomasijoitustoiminnan edellytyksiä ja kannustavat sijoittamaan.
  • Yritysten riskirahoituksen kannusteeksi ja liiketoimintaosaamisen lisäämiseksi on otettava käyttöön yksityishenkilöiden pääomasijoitusten verokannustin.
  • On myös otettava käyttöön t&k-verokannustinta  täydentävä verohuojennus, joka koskisi immateriaalioikeuksista saatavia tuloja. Se kannustaisi investointeihin ja t&k-toiminnan tulosten hyödyntämiseen Suomessa.
  • Suomessa tarvitaan määrätietoista ja edistyksellistä politiikkaa, jolla maamme nostetaan takaisin tietoyhteiskuntakehityksen eturintamaan. Tietoyhteiskuntapolitiikan koordinaatiota eri hallinnonalojen ja toimijoiden välillä on lisättävä. Julkisen tietohallinnon ohjausta on keskitettävä lisää valtiovarainministeriöön.

    Innovaatiojärjestelmän korkea laatu ja kilpailukyky edellyttävät profiloitumista ja resurssien keskittämistä
  • Julkisen tutkimusjärjestelmän hajanaisuutta ja päällekkäisiä toimintoja tulee vähentää. Tulosohjauksen pitää tukea nykyistä vahvempaa profiloitumista.
  • Kunnianhimon tasoa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymisessä tulee nostaa. Se edellyttää toiminnan ja resurssien yhdistämistä yritysten, tutkimusorganisaatioiden, rahoittaja- ja palveluorganisaatioiden, eri hallinnonalojen ja alueiden kesken.
  • Jotta Suomen innovaatiojärjestelmä olisi kilpailukykyinen ja vetovoimainen, osaamiseen ja innovaatiotoimintaan tarvitaan ns. kriittistä massaa. Sitä tulee kasvattaa koordinoidusti valituilla painopistealueilla.
  • Tarvitaan entistä vahvempaa metropolialueen ja muiden suurimpien kaupunkien innovaatioympäristöjä tukevaa politiikkaa.

Print
Viimeksi päivitetty: 11.03.2013

T&k numeroina

2012 
  • t&k-menojen osuus bkt:stä:
    3,65 % (arvio) 
2011
  • t&k-menojen osuus bkt:stä:
    3,78 % 
  • t&k-toiminnan kokonaismenot Suomessa: 7,1 mrd euroa 
  • yritysten osuus 70 %, korkeakoulujen 20 % ja
    muun julkisen sektorin 10 %
Lähde: Tilastokeskus 

Oivallus eli "Oppivien verkostojen osaamistarpeet tulevaisuuden Suomessa" on EK:n koordinoima osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointihanke.

Oivallus perustuu näkemykseen, jonka mukaan elinkeinoelämä toimii tulevaisuudessa enenevästi erilaisista toimijoista koostuvissa (globaaleissa) verkostoissa.

Oivalluksen kotisivut