Innovaatiot käytännössä

Innovaatiotoiminnan tavoitteena on muun muassa parantaa tuotteiden laatua, laajentaa tuotevalikoimaa, parantaa tuotannon joustavuutta sekä lisätä sen tehokkuutta.

Innovaatiotoiminnalla pyritään myös nopeuttamaan asiakkaiden tarpeisiin vastaamista ja kasvattamaan markkinaosuutta. Lisäksi innovaatiotoiminta vauhdittaa vihreämpään talouteen siirtymistä ja entistä ympäristöystävällisempien tuotteiden, tuotantotapojen ja palveluiden kehittämistä.

Innovaatiotoiminta on muutakin kuin tutkimus- ja kehittämistoimintaa
Yritysten innovaatiotoiminta on monimuotoista, se voi kohdistua tuotteisiin, prosesseihin, markkinointiin tai organisaation kehittämiseen. Yhä useammin innovaatioilla viitataan teknologian ohella esimerkiksi uusiin palveluihin tai liiketoimintamalleihin.

Innovaatiotoiminnan mallit ja yhteistyökumppanit ovat monipuolistuneet. Yritykset ovat myös mukana julkisten palveluiden kehittämisessä ja uudistamisessa. Puhutaan laaja-alaisesta innovaatiotoiminnasta, jossa tarvittava osaaminen on entistä monipuolisempaa.

Systemaattisen oman t&k-toiminnan rinnalla on olemassa myös muita tapoja tukea osaamisen ja innovaatioiden syntyä, esimerkiksi nopeasti markkinoilla kokeillen tai hankkimalla osaamista yrityksen ulkopuolelta. Monille yrityksille omaa kehittämistoimintaa tärkeämpää voi olla muualla kehitettyjen tuotteiden, prosessien ja organisatoristen menetelmien käyttöönotto.

Muotoilua hyödynnetään yhä laajemmin innovaatiotoiminnassa uusilla toimialoilla ja uudenlaisissa ympäristöissä, myös palvelujen kehittämisessä.

On tärkeää, että innovaatiopolitiikassa huomioidaan t&k-toiminnan ohella muutkin innovaatiotoiminnan muodot ja että niitä edistetään.

Verkostoituminen ja yhteistyö tärkeää

Vaikka yritysten innovaatiotoiminta on pääasiassa niiden itsensä rahoittamaa, nojaa se olennaisesti yhteistyöhön ulkopuolisten kumppanien kanssa. Verkostoituminen on erityisesti pk-yrityksille usein välttämätöntä kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Noin kaksi viidesosaa innovaatiotoimintaa harjoittavista yrityksistä Suomessa tekee innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä muiden yritysten, tutkimusorganisaatioiden tai vastaavien kanssa. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ja tiedon lähteitä innovaatiotoiminnassa ovat toimittajat, asiakkaat ja oman konsernin muut yritykset.

Keskeinen ilmiö on viime vuosikymmeninä ollut innovaatiotoiminnan kasvava asiakas- ja käyttäjälähtöisyys. Toisaalta yritykset pyrkivät ymmärtämään käyttäjien ja asiakkaidensa tarpeita paremmin, toisaalta osallistamaan käyttäjiä suoraan tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Asiakkaan tarpeet ovat tavalla tai toisella tämän päivän innovaatiotoiminnan ytimessä.

EK:n kanta

Innovaatiotoiminnan panostusten sekä tulosten ja niiden vaikuttavuuden mittaamista on uudistettava. Mittariston tulee kattaa laaja-alaistuva innovaatiotoiminta nykyistä paremmin. Suomessa on panostettava entistä määrätietoisemmin monialaisen ja luovan osaamisen kehittämiseen ja soveltamiseen osana yritysten innovaatiotoimintaa. Jotta uusi laaja näkemys muotoilusta leviäisi ja muotoilun rooli voimistuisi edelleen, muotoilun tutkimusta ja opetusta on vahvistettava. Muotoilun käyttöä tulee edistää yrityksissä. Julkisen sektorin tarjoamia välineitä yritysten muotoilutoiminnan kehittämiseen on uudistettava niin, että ne vastaavat laaja-alaisen innovaatiopolitiikan tarpeisiin.